Marjatta Antikainen, dosentti, lastentautien- ja lasten nefrologian erikoislääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala

Hemodialyysihoidolla tarkoitetaan veriteitse tapahtuvaa munuaisen vajaatoiminnan hoitoa. Hoidon aikana elimistöstä poistuvat kuona-aineet ja ylimääräinen vesi. Veden poistuma voidaan säätää koneellisesti hyvinkin tarkasti, kun taas kuona-aineiden puhdistumaan vaikuttavat käytettävän filtteri koko, veren virtausnopeus filtterin läpi sekä hoitoaika.

Hemodialyysi munuaisen vajaatoiminnan hoitomuotona on muualla kuin Suomessa peritoneaalidialyysiä yleisempi hoitomuoto, kun taas täällä Suomessa valtaosa kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastavista lapsipotilaista hoidetaan peritoneaali – eli vatsakalvodialyysillä. Hemodialyysihoidon toteuttamiseksi pienille potilaalle asennetaan 2-luumeninen keskuslaskimokatetri isoon laskimoon ja isommille lapsille voidaan veritieyhteyttä varten tehdä käsivarteen fisteli.

Hemodialyysihoito voidaan toteuttaa tehokkaasti heti katetrin asettamisen jälkeen, kun taas fistelin tulee kypsyä vähintään 3 viikkoa, ennen kuin hemodialyysiä varten suunnitellut neulat voidaan joka hoitokerran alussa pistää käsivarren laajentuneisiin laskimoihin.

Rutiininomainen hemodialyysihoito toteutetaan 3-4 kertaa viikossa sairaalassa. Kerrallaan hoito kestää 3 – 4 tuntia. Hoidon toteuttaminen vaatii veren hyytymistä estävän lääkityksen käyttöä hoidon aikana. Hemodialyysi puhdistaa kuona-aineita verestä ja poistaa ylimääräistä vettä hyvin tehokkaasti. Hoidon välipäivinä potilaan on rajoitettava nesteenottoa, koska muutoin nestemäärän vaihtelut aiheuttavat verenpaineongelmia ja dialyysihoitokertojen määrää ja poistettavan veden määrää joudutaan lisäämään.

Hemodialyysin toteuttaminen vaatii ammattitaitoisen henkilökunnan ja tällä hetkellä Suomessa Helsingin Lasten- ja nuorten sairaalassa hoito toteutetaan lastenosastolla. Muualla Suomessa hoitoa voidaan teknisesti toteutetaan aikuishemodialyysiyksikössä.