HYKS, Lasten ja nuorten sairaala
Helsingin Lasten ja nuorten sairaalan lastenklinikalla työskentelevät lastentarhanopettajat järjestävät leikki- ja viriketoimintaa sairaalassa oleville lapsille ja nuorille. Ohjattua toimintaa järjestetään sekä vuodeosaston potilas- ja leikkihuoneessa että erillisellä leikkiosastolla.
Leikkiosaston viikko-ohjelma löytyy ilmoitustaululta. Munuais- ja elinsiirto-osastolla käy lastentarhanopettaja joka arkipäivä (pari tuntia/pv). Myös sisarukset voivat osallistua toimintaan.
Sairaalassa järjestettävän leikki- ja viriketoiminnan tavoitteena on ennen kaikkea tukea lapsen normaalia kasvua ja kehitystä, järjestämällä hänelle välineet ja mahdollisuus ikätasoiseen toimintaan. Toinen tavoite on helpottaa lapsen sopeutumista sairaalassaoloon ja auttaa häntä hyväksymään ja ymmärtämään hoitotoimenpiteitä. Kolmas tavoite on lapsen kuntoutumisen ja toipumisen edistäminen. Sairaalassa leikki tarjoaa viihdytystä ja myönteisiä elämyksiä, kohottaa mielialaa ja edistää lapsen tervehtymistä, kasvua ja kuntoutumista.
Leikki on lapselle luontainen tapa toimia. Leikkiessään lapsi oppii ja harjoittelee uusia taitoja sekä tutustuu uusiin asioihin. Leikki on luovaa toimintaa, jossa mielikuvitus pääsee valloilleen. Leikki on tärkeää jokaisen lapsen kehitykselle, siksi lapsi tarvitsee leikkiä myös sairaalassa. Leikki on aina iloinen asia ja se tuottaa lapselle mielihyvää sekä antaa energiaa ja voimavaroja selviytyä vaikeistakin tilanteista. Leikki- ja viriketoiminta auttaa myös suuntaamaan ajatukset välillä pois sairaudesta.
Lapsi voi kokea turvattomuutta ja stressiä uudessa ja oudossa ympäristössä. Sairaalassa lapset pelkäävät yleensä eniten yksinjäämistä sekä toimenpiteistä aiheutuvaa kipua. Leikissä lapsi myös ilmaisee pelkojaan ja käsittelee niitä. Monelle sairaalassa olevalle lapselle mieluisia leikkejä ovat sairaalaleikit. He ottavat lääkärin tai hoitajan roolin ja käyvät läpi omia kokemuksiaan. Lapset jäljittelevät leikeissään tuttuja, jo itse kokemiaan tilanteita, tutkimuksia ja toimenpiteitä. Leikissä lapsi jäsentelee tilannettaan ja oman sisäisen luovuutensa avulla käsittelee tunteitaan ja ajatuksiaan.
Kouluikäisille ja nuorille on myös tarjolla erilaisia pelejä, musiikkia, lehtiä ja kirjoja sekä askartelua ja käsitöitä. Kerran viikossa järjestetään nuorten ilta (yli 12-vuotiaille), jossa on mahdollisuus tutustua toisiin pitkäaikaissairaisiin nuoriin.
Leikki, pelit, piirtäminen ja sadut ovat lapselle tuttua ja turvallista tekemistä, ne rentouttavat ja rauhoittavat sekä lievittävät jännitystä esimerkiksi odottelutilanteissa.
Lapsen valmistaminen sairaalaan tuloon
Lapselle sairautta ja hoitoa koskevia asioita kerrottaessa on sanat valittava tarkkaan ja otettava huomioon lapsen sen hetkinen tilanne. Rehellisellä kertomisella ja totuuden mukaisilla vastauksilla voidaan helpottaa lapsen pelkoa ja jännitystä. On hyvä korostaa sitä, että sairaus ei ole lapsen syy tai mikään rangaistus. Etenkin leikki-ikäiset voivat ajatella, että sairastuivat, koska olivat tuhmia tai tekivät jotain väärää.
Tärkeää on myös puhua sairaalasta positiivisesti ja vakuuttaa lasta siitä, että henkilökunta haluaa auttaa. Tuntemattomat, yllätykselliset ja vieraat asiat pelottavat enemmän kuin asiat, jotka ovat jo ennalta tuttuja. Ennen sairaalaan tuloa annettu tieto tulevista toimenpiteistä ja tutkimuksista helpottaa lapsen henkistä valmistautumista. Mikäli et tiedä vastausta johonkin lapsen esittämään kysymykseen, kerro se ja lupaa, että otatte yhdessä asiasta selvää. Liian aikaisin kerrotut asiat voivat tosin herättää etenkin pienissä lapsissa ahdistusta ja pelkoa. Vanhemmat tuntevat oman lapsensa parhaiten ja tietävät miten oman lapsen kohdalla on parasta toimia.
Voitte kotona valmistautua sairaalaan tuloon lukemalla sairaala-aiheisia kirjoja, keskustelemalla edellisestä käynnistä ja leikkimällä. Hoitamalla nukkea tai jotain pehmoeläintä voitte yhdessä palauttaa mieleen, mitä kaikkea sairaalassa tapahtuu: miten verenpaine mitataan tai verinäyte otetaan. Se, että lapsen kanssa käydään etukäteen läpi miten joku tutkimus tai toimenpide etenee, auttaa lasta selviämään todellisessa tilanteessa. Jos joku toimenpide pelottaa lasta erityisesti, voitte yhdessä miettiä keinoja miten jännitystä voisi vähentää. Mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sen konkreettisempaa valmistautumisen tulee olla. Jo yksivuotias lapsi seuraa tarkkaan kun aikuinen hoitaa nukkea, antaa lääkettä, kuuntelee stetoskoopilla tai tutkii korvat. Aikuisen näytettyä mallia on lapsen vuoro hoitaa nukkea tai isää/äitiä.
Sairaalaan kannattaakin ottaa oma, tärkeä nukke tai lelu mukaan, se tuo lapselle turvallisuutta ja lievittää koti-ikävää. Jos lapsi joutuu olemaan sairaalassa pitkään, on hyvä ottaa mukaan myös valokuvia esimerkiksi perheenjäsenistä ja kotieläimistä.
Sairaalan puolesta järjestetty leikkitoiminta ei pysty vastaamaan kaikkeen tarpeeseen, mitä osastoilla on. Siksi vanhemmat ja läheiset ovatkin keskeisessä asemassa oman lapsen leikin ja askartelun ym. toteuttamisessa. Osastojen leikkihuoneissa on runsaasti eri-ikäisille sopivia leluja, pelejä, kirjoja, lehtiä, levyjä ja videoita, jotka ovat perheiden vapaassa käytössä. Myös piirtämiseen, maalaamiseen ja askarteluun löytyy tarvikkeita. Ja aina voi kääntyä henkilökunnan puoleen ja pyytää apua ja ideoita.