TYKS, Lastenklinikka
Johdanto
Anemia tarkoittaa veren punasolujen ja/tai punasolujen sisältämän hemoglobiinipitoisuuden poikkeavaa pienenemistä veressä. Anemian yleisimmät aiheuttajat ovat raudanpuute (yksipuolinen ruokavalio), verenhukka (esim. leikkauksen jälkeen), luuytimen toimintahäiriö ja punasolujen poikkeava hajoaminen (autoimmunitaudit, tietyt perinnölliset sairaudet, myrkytykset). Moniin pitkäaikaissairauksiin kuten vaikeaan munuaisvajaatoimintaan voi liittyä anemia. Munuaisvajaatoiminnan on todettu vaikuttavan punasoluihin vähentämällä niiden tuotantoa ja lyhentämällä niiden elinikää.
Vajaatoimintaan liittyvä anemia:
Munuaisten vajaatoimintaan liittyvää anemiaa kutsutaan renaaliseksi anemiaksi (renis = munuaiset). Tyypillisesti munuaislapsen anemia kehittyy, kun munuaistoiminta on alentunut noin 30 % normaalista.
Aiheuttajat:
Munuaispotilaan anemisoituminen voi aiheutua munuaisten alentuneesta kyvystä tuottaa punasolujen muodostumiseen tarvittavaa punasolukasvutekijää, erytropoietiinia. Erytropoietiinin puutos korostuu munuaispotilailla, koska elimistöön kertyvät kuona-aineet lyhentävät punasolujen elinikää.
Anemisoitumisen syynä voi myös olla raudanpuute, joka aiheutuu yksipuolisesta ruokavaliosta ja/tai lääkkeiden aiheuttamasta raudan imeytymisen vähentymisestä. Munuaisvajaatoimintaa sairastavien lasten ruokahalu on usein huono ja ruokavalio yksipuolinen. Raudan tärkeimpiä lähteitä ovat lihatuotteet, sisäelimet (maksa, munuainen) ja täysjyväviljatuotteet, joiden käyttöä joudutaan rajoittamaan fosfaatin, kaliumin ja valkuaisaineiden liiallisen kertymisen vuoksi.
Muita anemisoitumisen syitä voivat olla toistuvat tulehdukset sekä hemodialyysihoidossa olevilla lapsilla dialyysisuodattimen ja -letkuston aiheuttama veren hävikki sekä punasolujen hajoaminen.
Oireet:
Anemisoituminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin monella tavalla. Pienentynyt hemoglobiinipitoisuus huonontaa elimistön hapensaantia, joka puolestaan voi ilmentyä väsymyksenä, huonovointisuutena, haluttomuutena, keskittymisvaikeutena, huonontuneena rasituksen sietokykynä ja kasvun hidastumisena. Munuaisvajaatoimintaa sairastavilla lapsilla kuona-aineiden kertyminen elimistöön aiheuttaa samanlaisia oireita ja tämän vuoksi pelkkä anemian korjaaminen ei poista kaikkia oireita.
Anemian tutkiminen:
Tärkein tapa todeta anemia on veren hemoglobiinipitoisuuden mittaus. Ennen hoidon aloittamista on tärkeää selvittää, onko kyse erytropoietiinin puutoksesta, raudanpuutteesta vai muusta syystä. Anemian syitä on mahdollista arvioida mittaamalla punasolujen koko ja niiden sisältämän hemoglobiinin määrä. Punasolutuotannon määrää voidaan arvioida mittaamalla kypsyvien punasolujen eli retikulosyyttien määrä. Nämä tutkimukset kuuluvat munuaispotilaan rutiiniseurantaan. Tarkempi diagnostiikka edellyttää veren rautapitoisuuden sekä raudan kuljetukseen (transferriini) ja varastointiin (ferritiini ja transferriinireseptori) tarvittavien tekijöiden veripitoisuuksien mittaamista.
Hoito:
Raudanpuutteesta johtuva anemia hoidetaan ruokavalioneuvonnan ja rautalisän avulla. Munuaislapsen ruokavalion seuranta ja suunnittelu edellyttää kokeneen ravitsemusterapeutin ravitsemussuunnitelmaa.
Raudan imeytymistä voidaan tehostaa välttämällä runsaasti kalsiumia sisältävien ruoka-aineiden (maitotuotteet) sekä kalsiumvalmisteiden ja rautalisän yhtäaikaista käyttöä (suositeltu väli 1-2 tuntia). Rautalisä aiheuttaa melko usein vatsavaivoja (vatsakipu, ummetus ja ripuli), jonka vuoksi hoidon toteuttaminen ei ole aina ongelmatonta, vaikkakin välttämätöntä.
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien lasten anemian hoitoon edellyttää yleensä synteettisen erytropoietiinin aloittamista. Erytropoietiini annostellaan yleisimmin ihonalaisesti. Hemodialyysin yhteydessä valmiste voidaan antaa suonensisäisesti. Punasolutuotannon lisääntyminen vaatii riittäviä rautavarastoja. Tämän vuoksi erytropietiinihoitoon yhdistetään lähes poikkeuksetta rautalisä. Munuaispotilaan hemoglobiinipitoisuus pyritään pitämään 115 ja 135 g/l välillä.
Yhteenveto:
Renaalinen anemia on yleinen vaikeaa munuaisvajaatoimintaa sairastavilla lapsilla. Anemian hoito on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja mahdollisimman normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Hoito perustuu riittävän monipuolisen ravitsemuksen toteuttamiseen sekä rautalisän sekä erytropoietiinini hoidon aloittamiseen.