Lasten ja nuorten munuaisten vajaatoiminnan hoito noudattelee pääpiirteissään aikuisten hoitokäytäntöjä.
Lasten ja nuorten kohdalla on kuitenkin tärkeää huolehtia hyvän hoitotasapainon lisäksi lapsen normaalista kasvusta ja kehityksestä. Siksi lapsipotilaat saattavat käydä 1-4 viikon välein poliklinikkakontrolleissa, jolloin laboratorioarvojen ja kasvun perusteella tarkistetaan lääkitystä, dialyysia ja ravitsemusta. Hyvällä seurannalla ja nopealla hoitoon puuttumisella lapset pystyvät kasvamaan ja kehittymään ikätovereidensa tavalla jopa dialyysihoidon aikana. Ravitsemussuunnittelijan työpanos näiden lasten hoidossa on ensiarvoisen tärkeää.
Lasten pitkäaikaisen dialyysihoidon aloittamien ja hoidon opetus sekä lasten munuaisen siirrot on keskitetty Suomessa Helsinkiin HYKS Lasten ja nuorten sairaalaan. Dialyysihoidon tarpeen lähestyessä lapset lähetetään Lasten ja nuorten sairaalaan, missä arvioidaan tilanne, keskustellaan perheen ja lapsen tai nuoren kanssa dialyysihoitotavan vaihtoehdoista sekä munuaisen siirrosta. Munuaisensiirto on hoitotavoite kaikille lapsille, joille aloitetaan pitkäaikainen dialyysihoito. Mikäli lapsen omaisten joukossa on halukas ja sopiva munuaisen luovuttaja, voidaan munuaisen siirto tehdä ilman edeltävää pitkää dialyysihoitojaksoa.
Pääasiallinen dialyysihoitomuoto lapsilla on vatsakalvodialyysi, joka tapahtuu konehoitona kotona. Noin 10-20 prosenttia vakavasta munuaisten vajaatoiminnasta kärsivistä lapsista on hemodialyysissa. Suomessa vain HYKS Lasten ja nuorten sairaalassa on lasten hemodialyysiyksikkö, joten hemodialyysissa olevat lapset saattavat käydä hoidossa oman alueensa yliopistosairaalan tai keskussairaalan aikuisyksikössä. Näiden lasten hoito tapahtuu yhteistyössä sairaalan lasten munuaistaudeista vastaavan lääkärin kanssa.
Kaikki dialyysihoidossa olevat lapset käyvät kolmen kuukauden välein kontrolleissa Lasten ja nuorten sairaalassa. Välikontrollit tapahtuvat omassa yliopistosairaalassa tai keskussairaalassa yliopistosairaalan lastennefrologin eli lasten munuaislääkärin valvonnassa ja ohjauksessa.
Niin kauan kuin lapsi kasvaa, puberteetin kehitys ja peruskoulu on kesken, hoito ja kontrollit tapahtuvat lasten sairaanhoidon piirissä. Kun nuori tuntee itse sairautensa ja on ottanut vastuun sen hoidosta ja kontrollikäynneistä, hän on valmis siirtymään aikuispuolen seurantaan. Erilaisten hoitokulttuurien takia siirtymävaihe saattaa olla vaikea nuorelle samoin kuin uudelle hoitoyksikölle. Osa nuorista saattaa siirtymävaiheessa jopa laiminlyödä hoitoa, joten on tärkeää, että nuori ja perhe on hyvin motivoitu ja valmisteltu aikuispuolelle siirtoon.
Lapsi sairastaa