TULOSTA SIVU:
Sivukartta
TEKSTIN KOKO:
Kasvata tekstin kokoaPienennä tekstin kokoa
SIVUKARTTA:
Tulosta
ETSI SIVUILTA:

Joskus voi tuntua ettei jaksa

Sairauden muuttaman elämäntilanteen jokainen ihminen kokee omalla persoonallisella tavallaan. On inhimillistä, että sairastunut kokee surua, ahdistusta ja uupumusta, kun tuttu ja turvallinen elämä muuttuu. Dialyysihoitojen alkaminen saattaa pelottaa ja hoitojen aikana voi tuntua väsymystä ja turhautuneisuutta, mikä on luonnollista.

Kannattaa ajatella, että dialyysihoitojen avulla voi elää täysipainoista elämää, mutta dialyysihoito ei ole koko elämä. Erittäin tärkeää on viettää mahdollisimman samanlaista elämää kuin ennenkin. Pidä yhteyttä ystäviisi ja kannusta heitä käymään katsomassa sinua myös dialyysihoitojen aikana.
Dialyysihoitojen aikaiset kanyylien laittojäljet tai dialyysikatetri saattavat herättää hämmennystä muissa ihmisissä. Asiasta kannattaa kertoa reilusti, koska oma luontevuutesi helpottaa muitakin hyväksymään ne luontevina.
Ihmisellä on luontaisesti pyrkimys selviytyä hyvinkin vaikeista elämäntilanteista. Joskus kuitenkin käsittelemättömät tunteet, stressi ja pitkäaikainen uupumus saattavat johtaa vaikeaankin masennukseen. Ihminen on kokonaisuus, masennuksen oireet voivat ilmaantua hyvin monenlaisina. Ne on hyvä tunnistaa ajoissa.

Masennukseen voi liittyä selittämättömiä kipuja tai särkyjä ja pahoinvointia. Masentunut on usein aloitekyvytön, eikä saa aikaiseksi asioita, joista on aikaisemmin selviytynyt käden käänteessä. Nukahtaminen voi olla vaikeaa ja uni levotonta. Unen jälkeen saattaa herätä ahdistuneena ja väsyneenä. Masennukseen liittyvä väsymyksen tunne voi olla niin voimakas, että mieluiten nukkuisi ja lepäisi koko ajan.

Monesti masennus aiheuttaa muutoksia ruokahaluun. Toiset syövät suruunsa, toiset taas kärsivät ruokahaluttomuudesta, paino alkaa pudota, ja ummetuskin vaivaa.

Tyypillisiä masennuksen oireita ovat keskittymiskyvyn puute, itsetunnon heikkeneminen ja seksuaalisen kiinnostuksen väheneminen. Kuoleman ajatuksetkin saattavat tulla mieleen, koska elämä tuntuu arvottomalta. Kun tuntuu, että voimat alkavat ehtyä, ei koskaan kannata jäädä yksin. Jokaisen ihmisen elämä on arvokas, ja apua on mahdollisuus saada. Monesti auttaa pelkkä keskustelu, ulkona liikkuminen tai ystävien ja perheen seura. Joskus kuitenkin tarvitaan lääkehoitoa ja psykiatrin ammattiapua, ja siitä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.
© Munuais- ja maksaliitto ry | Sivu päivitetty 16.2.2011: Petri Inomaa
Munuais- ja maksaliitto ry, Kumpulantie 1 A, 6. krs 00520 Helsinki, puh. +358 9 434 2270