Kuntoutusrahaa maksetaan yleensä kuntoutuksesta, jonka tavoitteena on työelämään pääsy, siinä pysyminen ja sinne paluu. Sitä voidaan maksaa myös kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien ajalta ovatpa ne Kelan tai Raha-automaattiyhdistyksen tai terveydenhuollon rahoittamia. Kuntoutusrahaan liittyy omavastuuaika ja se on verotonta tuloa. Sen suuruus on sama kuin sairauspäivärahan, paitsi ammatillisessa kuntoutuksessa se on 75 prosenttia hakijan työtuloista.
Työeläkejärjestelmä maksaa kuntoutusrahaa rahoittamansa ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahan määräytymisen pohjana on kuntoutujan laskennallinen eläke, jota korotetaan 33 prosentilla. Määräaikaisella tai pysyvällä eläkkeellä olevan aktiivisen kuntoutuksen ajalta maksetaan korotettua kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Myös osakuntoutusraha on mahdollinen, jos kuntoutuja on osittain työssä ja osittain kuntoutumassa.
Vajaakuntoisen nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16-19-vuotiaalle vajaakuntoiselle nuorelle ammatillisen kuntoutuksen varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Edellytyksenä on, että nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös peruskoulun ja lukion ajalta. Kuntoutusrahan maksamisen edellytykset ovat voimassa elinsiirron jälkeenkin.
Kuntoutusrahaa haetaan Kelalta neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen se halutaan saada. Päätökseen voi hakea muutosta tarkastuslautakunnalta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Muutosta tarkastuslautakunnan päätökseen voi hakea vakuutusoikeudelta.