Munuaisten vajaatoiminta ja ravitsemus

Tärkeä osa munuaisten vajaatoiminnan hoitoa on oikea ruokavalio. Rajoituksia saattaa olla proteiinin eli valkuaisaineiden, fosforin ja kaliumin saannissa. Ruokavalio auttaa pitämään kuona-aineet ja nesteet oikealla tasolla kehossa. Oma hoitoyksikkö ja ravintoterapeutti antavat yksilölliset ohjeet sairauden eri vaiheissa.

 

Vaikka munuaisten vajaatoiminta tuo mukanaan usein rajoitteita, on tärkeää syödä mahdollisimman monipuolisesti. Ruoasta ja ruokailusta saa ja pitää edelleen nauttia.

 

Fosfori

Munuaisten toiminnan huonontuessa niiden kyky erittää fosforia vähenee. Tämän vuoksi fosforin saantia ruoasta on vähennettävä jo munuaisten vajaatoiminnan alkuvaiheessa. Fosforia on runsaasti maito-, täysjyvä- ja lihatuotteissa.

 

Veren korkea fosforipitoisuus häiritsee kalkkiaineenvaihduntaa. Korkea fosforitaso ja matala kalsiumtaso aktivoivat lisäkilpirauhasen toimintaa, jolloin lisäkilpirauhashormonia (PTH) erittyy normaalia runsaammin. Liiallinen PTH irrottaa kalsiumia ja fosforia luustosta, mikä aiheuttaa luukatoa, verisuonten kalkkeutumista ja kalkin kertymistä elimistön pehmytosiin.

 

Kalium

Kaliumin vähentämisen tarve on hyvin yksilöllistä, eikä sitä pidä aloittaa ilman lääkärin määräystä.  Useimmiten kaliumin saantia ruoasta rajoitetaan vasta, kun munuaisten toiminta on loppunut kokonaan. Korkea kalium-pitoisuus veressä saattaa aiheuttaa lihasjäykkyyttä ja rytmihäiriöitä. Kaliumia on runsaasti kasviksissa, erityisesti perunassa ja hedelmistä banaanissa.

 

Suola

Suolan käytön rajoittaminen on suositeltavaa kaikille, etenkin munuaisten vajaatoimintaa sairastaville. Liiallinen suolan käyttö nostaa verenpainetta, kerää nestettä elimistöön ja lisää sydämen työtaakkaa. Suolaton ruoanvalmistus ja vähäsuolaisten leipien valitseminen ovat keskeisiä keinoja liian suolan välttämisessä.

 

Neste

Nesteenkäyttöä rajoitetaan yksilöllisesti jäljellä olevan munuaistoiminnan mukaan. Munuaisten kyky suodattaa nestettä riippuu siitä, millä alueella munuaisissa vaurio on. Ylimääräinen nesteen kertyminen aiheuttaa turvotuksia ja hengenahdistusta.

 

Proteiini

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan proteiinin tarve muuttuu munuaisten vajaatoiminnan asteen ja hoitomuodon mukaan. Ennen dialyysin aloitusta on joskus syytä vähentää proteiinin saantia. Dialyysissä oleva tarvitsee proteiinia runsaammin.

 

Painonhallinta

Energiantarve munuaisten vajaatoiminnassa voi olla alentunut etenkin vähentyneen liikkumisen ja iän vaikutuksesta, mutta sairaus ei sinällään muuta energiantarvetta.

 

Ylipaino lisää alttiutta sydän- ja verisuonitaudeille, vaikuttaa munuaissairauden etenemiseen ja kokonaisennusteeseen sekä hoitomahdollisuuksiin. Runsas ylipaino on yleensä esteenä vatsakalvodialyysille. Ennen dialyysihoitoa painon pudotus on helpompaa ja nopeuttaa osaltaan pääsyä munuaisensiirtolistalle. Elinsiirtoa ei voi tehdä, jos on runsaasti ylipainoa. Ylipaino on suuri riski leikkauskomplikaatioille. 

 

Säännöllinen ateriarytmi 3–4 tunnin välein pitää nälän kurissa ja ateriakoot kohtuullisina. Ruokavaliota on helpompi noudattaa, kun nälkä ei ohjaa syömistottumuksia ja paino pysyy paremmin hallinnassa.


Tulosta Tulosta
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä