Musili
Etsi eGFR-laskuri
Valikko
  1. Blogi
  2. Dialyysi
  3. Arki sairauden kanssa
  4. Elinsiirrot
  5. Laboratorioarvot
  6. Lapset ja nuoret
  7. Maksa
  8. Munuaiset
  9. Tietoa

Dialyysi tarkoittaa hoitoa, joka korvaa munuaisten suodatustehtävän, kun oma munuaisten toiminta ei enää riitä. Kahdesta päävaihtoehdosta hemodialyysissä veri puhdistetaan koneen suodattimen läpi, tavallisimmin hoitoyksikössä kolmesti viikossa noin 4–5 tuntia kerrallaan; vatsakalvodialyysissä puhdistus tapahtuu kehon oman vatsakalvon läpi kotona joka päivä. Kumpikin menetelmä voidaan toteuttaa myös kotona, ja hoitomuotoa on usein mahdollista vaihtaa myöhemmin elämäntilanteen muuttuessa.

Hemodialyysi vai vatsakalvodialyysi?

HemodialyysiVatsakalvodialyysi
MissäHoitoyksikössä tai kotonaKotona
Kuinka useinYleensä 3 kertaa viikossaPäivittäin
Kesto kerralla4–5 tuntiaUseita lyhyitä vaihtoja päivässä tai yksi yöllinen jakso
TekniikkaKone suodattaa veren kehon ulkopuolellaKehon oma vatsakalvo suodattaa

Tarkemmin kummastakin kertovat hemodialyysi ja vatsakalvodialyysi -sivut. Hemodialyysi vaatii toimivan verisuoniyhteyden, tavallisimmin käsivarteen kirurgisesti tehdyn AV-fistelin, jotta verta saadaan virtaamaan koneeseen riittävästi; fisteli tehdään yleensä jo muutama kuukausi ennen hoidon suunniteltua alkua, jotta suoni ehtii vahvistua ja kypsyä käyttöä varten. Vatsakalvodialyysissä puolestaan vatsaonteloon asetetaan pehmeä katetri, jonka kautta dialyysineste vaihdetaan – joko käsin useita kertoja päivässä (CAPD) tai koneen tekemänä yöllä nukkuessa (APD).

Kotidialyysi

Kumpaakin dialyysimuotoa voi tehdä kotona: kotidialyysi -sivu kertoo, mitä kotihoidon opettelu käytännössä vaatii ja miten laitteet ja tarvikkeet järjestyvät kotiin. Monelle koti mahdollistaa joustavamman aikataulun kuin hoitoyksikössä käyminen, ja se sopii myös työssäkäyvälle tai opiskelevalle – kotihemodialyysissä osa tekee lyhyemmän, noin 2–3 tunnin hoidon useana päivänä viikossa, osa pidemmän 6–8 tunnin hoidon joka toinen yö nukkuessaan. Kotihoidon opettelu tapahtuu sairaalassa henkilökunnan ohjauksessa, ja tarvittavat kodin muutostyöt, kuten sähkö- ja vesiliitännät, tehdään asiakkaalle kustannuksetta.

Milloin dialyysi aloitetaan ja miten arki muuttuu

Milloin dialyysi aloitetaan -sivu käy läpi, mihin päätös perustuu: pelkkä eGFR-luku ei riitä, vaan aloitusajankohta sovitaan yhdessä hoitavan lääkärin kanssa oireiden ja voinnin mukaan, tyypillisesti kun oma munuaisten toiminta on laskenut noin kymmenesosaan normaalista ja mukaan tulee vajaatoiminnan oireita, kuten aliravitsemusta tai vaikeaa turvotusta. Dialyysipotilaan ruokavalio muuttuu hoidon alkaessa, koska dialyysi itsessään poistaa jonkin verran proteiinia elimistöstä eikä sitä siksi enää rajoiteta yhtä tiukasti kuin ennen hoidon alkua – proteiinin tarve nousee tyypillisesti takaisin noin 1,0–1,2 grammaan painokiloa kohti vuorokaudessa. Dialyysipotilaan arki kertoo, että hoito ei yleensä estä työssäkäyntiä, opiskelua tai matkustamista, vaikka se vaatiikin oman rytminsä viikkoon; erityisesti kotona tehtävä hoito on monelle joustava tapa sovittaa dialyysi muun elämän ympärille.

Dialyysi ei ole ainoa pidemmälle edenneen munuaisten vajaatoiminnan hoitomuoto: munuaisensiirto on monelle vaihtoehto, josta kerrotaan Elinsiirrot-osiossa, ja parhaassa tapauksessa siirron valmistelu on jo tehty siinä vaiheessa, kun dialyysi aloitetaan.

Dialyysi vai maltillisempi hoito?

Dialyysi ei sovi tai ole tarpeen kaikille. Jos muu vakava sairaus tekisi dialyysin kuormituksesta hyödyt ylittävän, vaihtoehtona voi olla oireenmukainen hoito ilman dialyysiä: ruokavalio, lääkitys ja oireiden hoito, tarvittaessa yhdessä saattohoidon kanssa. Tämä valinta tehdään aina yhdessä potilaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa, eikä se automaattisesti tarkoita lyhyempää jäljellä olevaa elinaikaa – se tarkoittaa toisenlaista tapaa käyttää se aika, joka on jäljellä.

Miten hoitopaikka valitaan?

Hoitoyksikössä tehtävä hemodialyysi voidaan toteuttaa sairaalan tai terveyskeskuksen dialyysiyksikössä, jossa hoitohenkilökunta tekee koko hoidon, tai satelliitti- ja omatoimiyksikössä, jossa potilas osallistuu itse osaan hoidosta, esimerkiksi neulojen asettamiseen, henkilökunnan tuella. Sopivan hoitopaikan valintaan vaikuttavat oma vointi, asuinpaikan etäisyys yksiköstä ja se, kuinka paljon haluaa itse osallistua hoidon käytännön toteutukseen. Hoitopaikkaa ja -tapaa on myös mahdollista vaihtaa myöhemmin, jos elämäntilanne tai oma vointi muuttuu – ensimmäinen valinta ei siis sido pysyvästi.