eGFR-laskuri

Miten eGFR lasketaan?

Kaava muuntaa ensin veren kreatiniiniarvon (µmol/l) yksikköön mg/dl jakamalla se luvulla 88,4, minkä jälkeen se kertoo useita ikä- ja sukupuolikohtaisia kertoimia keskenään. Naisilla ja miehillä käytetään kaavassa eri kynnysarvoa ja eksponenttia, koska kreatiniinin normaalitaso riippuu osin lihasmassasta, joka keskimäärin eroaa sukupuolten välillä. Tuloksena saatava luku kuvaa, kuinka monta millilitraa verta munuaiset puhdistaisivat minuutissa, jos kehon pinta-ala olisi standardoitu 1,73 neliömetriin – tämä standardointi tekee eri kokoisten ihmisten tuloksista keskenään vertailukelpoisia. Taulukkomuotoiset viitearvot muille munuaisarvoille löytyvät munuaisarvot -sivulta.

Kaava tunnetaan kansainvälisesti nimellä CKD-EPI 2021, ja se korvasi aiemman version, jossa rotu oli yksi muuttujista. Nykyinen, tällä sivulla käytetty kaava on rodusta riippumaton ja perustuu vain kreatiniiniin, ikään ja sukupuoleen.

Mitä G-vaiheet tarkoittavat?

Tulos sijoittuu johonkin kuudesta vaiheesta: G1 (eGFR vähintään 90) tarkoittaa normaalia tai lähes normaalia suodatuskykyä, G2 (60–89) lievästi alentunutta, G3a (45–59) ja G3b (30–44) kohtalaisesti alentunutta, G4 (15–29) vaikeasti alentunutta ja G5 (alle 15) loppuvaiheen vajaatoimintaa, jossa dialyysiä tai munuaisensiirtoa aletaan yleensä harkita. Pelkkä G-vaihe ei vielä kerro koko kuvaa – esimerkiksi G1- tai G2-vaiheessa voi silti olla munuaisvaurio, jos virtsassa erittyy samaan aikaan ylimääräistä albumiinia. Tarkemmin vaiheista kertoo munuaisten vajaatoiminnan vaiheet -sivu. Yleisesti ottaen vaihe G1–G2 on lievä, G3a–G3b kohtalainen, G4 vaikea ja G5 loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta – karkea kolmiportainen jako, jota moni hoitava taho käyttää puhuessaan tilanteesta ymmärrettävästi.

Milloin eGFR-arvo on epäluotettava?

CKD-EPI-kaava perustuu kreatiniiniin, joka riippuu osittain lihasmassasta – siksi arvio on epätarkempi hyvin lihaksikkailla tai hyvin vähälihaksisilla ihmisillä, esimerkiksi pitkäaikaisen sairauden heikentämillä tai raajan menettäneillä. Arvio on myös epäluotettava, jos munuaisten toiminta muuttuu nopeasti, kuten äkillisessä munuaisvauriossa tai vakavan sairauden aikana, koska kaava olettaa kreatiniinin olevan tasapainotilassa. Iän ääripäissä – hyvin nuorilla ja hyvin iäkkäillä – tulosta kannattaa tulkita varauksella, ja raskauden aikana kaavaa ei ole tarkoitettu käytettäväksi. Näissä tilanteissa hoitava lääkäri voi käyttää täydentävänä mittarina esimerkiksi kystatiini C:tä, johon lihasmassa vaikuttaa vähemmän. Myös hyvin runsaslihaksinen ihminen voi saada laskurista todellista alhaisemman eGFR-tuloksen, koska kaava tulkitsee suuren kreatiniinimäärän munuaisten heikoksi suodatuskyvyksi, vaikka syynä on pelkkä lihasmassa – tämä toimii myös toiseen suuntaan, jolloin hyvin vähälihaksisen ihmisen tulos voi näyttää todellista paremmalta.

Miksi laskuri kysyy juuri nämä kolme tietoa

Kreatiniini, ikä ja sukupuoli riittävät CKD-EPI-kaavaan, koska ne yhdessä selittävät suurimman osan kreatiniinin luonnollisesta vaihtelusta terveillä ihmisillä. Pituutta tai painoa ei tarvita, koska tulos on jo suhteutettu vakioituun 1,73 neliömetrin kehon pinta-alaan. Tämä tekee laskurista nopean käyttää, mutta se on myös syy, miksi tulos voi olla epätarkka juuri niissä tilanteissa, joissa lihasmassa poikkeaa selvästi ikä- ja sukupuoliryhmän keskiarvosta.

Entä jos tulos on alentunut?

Yksittäinen alentunut eGFR ei vielä tarkoita kroonista munuaissairautta – tulos kannattaa aina uusia ja verrata aiempiin arvoihin, koska esimerkiksi kuivuminen tai äkillinen sairaus voi laskea sitä tilapäisesti. Jos alentunut arvo toistuu vähintään kolmen kuukauden ajan, kyse on kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta. Laajemmin tilasta kertoo munuaisten vajaatoiminta -sivu. Jos tulos on alentunut mutta virtsassa ei erity ylimääräistä albumiinia eikä muita oireita ole, hoitava taho saattaa vain seurata tilannetta säännöllisin verikokein sen sijaan, että aloitettaisiin heti erityishoitoja – päätös riippuu aina kokonaistilanteesta, ei pelkästä luvusta.