Eläminen munuais- tai maksasairauden kanssa

Ruokavalio

Munuaisten vajaatoiminnan ruokavalio ja maksaystävällinen ruokavalio käyvät läpi, mitä kannattaa syödä runsaasti, mitä rajoittaa ja miksi – kumpikin ruokavalio muuttuu sitä mukaa, kun tauti etenee, joten ohjeet kannattaa aina tarkistaa oman hoitavan tahon kanssa. Munuaisruokavaliossa suolan enimmäismäärä on samat noin 5 grammaa vuorokaudessa kuin väestölle yleisesti suositellaan, mutta fosforin ja myöhemmässä vaiheessa myös kaliumin saantia voidaan joutua rajoittamaan – kumpaakaan ei kuitenkaan rajoiteta ilman syytä, vaan vasta kun veriarvot sitä edellyttävät. Maksaystävällinen ruokavalio taas muistuttaa pitkälti Välimeren ruokavaliota: runsaasti kasviksia, palkokasveja ja kalaa, vähemmän tyydyttynyttä rasvaa ja sokeria. Proteiinin määrää säädetään vajaatoiminnan vaiheen mukaan: alkuvaiheessa noin 0,8–1,0 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa riittää, kun taas pidemmälle edenneessä vajaatoiminnassa proteiinia usein rajoitetaan hieman, noin 0,6–0,8 grammaan – dialyysin alkaessa tarve puolestaan nousee jälleen, koska hoito itsessään poistaa proteiinia elimistöstä. Ravitsemusterapeutti seuraa aina, että ruokavalio pysyy monipuolisena rajoituksista huolimatta. Jos haluat tarkistaa yksittäisen elintarvikkeen kalium-, fosfori- tai suolapitoisuuden, ruoka-ainetaulukko listaa yli sata suomalaista elintarviketta hakutoiminnolla varustettuna.

Liikunta, työ ja kuntoutus

Liikunta sairauden kanssa kertoo, millainen liikunta on turvallista ja miksi sitä kannattaa yleensä jatkaa, ei välttää – liikunta ei paranna munuais- tai maksasairautta, mutta se on turvallista ja suositeltavaa lähes kaikissa vaiheissa, myös dialyysin aikana, kunhan aloittaa maltillisesti ja lisää määrää vähitellen. Työkyky ja työhön paluu käsittelee, miten työhön palaamista voi porrastaa ja mistä saa tukea, jos oma työ ei enää sovi vointiin: tavanomainen tapa on ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon jo parin viikon sairausloman jälkeen, ja työhön paluu voidaan sopia myös osittaiseksi niin, että työaikaa ja Kelan osasairauspäivärahaa yhdistetään. Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus esittelee, millaista Kelan rahoittamaa kuntoutusta pitkäaikaissairaalle ja hänen läheisilleen on tarjolla ja miten sitä haetaan lääkärin B-lausunnolla. Maksasairaudessa lihaskato (sarkopenia) etenee tavallista nopeammin, koska sairas maksa hajottaa kehon omaa proteiinia normaalia herkemmin – tätä vastaan auttavat säännöllinen lihaskuntoharjoittelu muutaman kerran viikossa ja riittävä proteiinin ja energian saanti yhdessä, ei kumpikaan yksinään.

Matkustaminen, sosiaaliturva ja jaksaminen

Matkustaminen sairauden kanssa käy läpi, mitä matkan suunnittelussa kannattaa huomioida esimerkiksi dialyysin tai lääkityksen vuoksi: EU- ja ETA-alueella sekä Sveitsissä eurooppalainen sairaanhoitokortti kattaa lääketieteellisesti välttämättömän hoidon paikallisin ehdoin, mutta se ei korvaa matkavakuutusta eikä kata esimerkiksi sairaankuljetusta takaisin Suomeen. Sosiaaliturva ja tuet esittelee, millaista tukea pitkäaikaissairaalle on yleisesti tarjolla – näitä ovat esimerkiksi määräaikainen kuntoutustuki, sitä pysyvämpi työkyvyttömyyseläke, eläkkeensaajan hoitotuki tai vammaistuki lisäkustannuksiin, sekä Kelan matkakorvaukset hoitomatkoista; tarkat summat ja hakuohjeet löytyvät aina Kela.fi:stä, koska ne muuttuvat vuosittain. Jaksaminen ja vertaistuki kertoo, mistä vertaistukea voi hakea ja miksi mielen hyvinvointi kannattaa ottaa puheeksi hoitavan tahon kanssa siinä missä fyysiset oireetkin – sosiaalisella tuella on tutkitusti yhteys parempaan stressinsietoon pitkäaikaissairauden kanssa.

Matkalle kannattaa aina pakata mukaan tuore lääkelista tai lääkärintodistus, jos matkatavaroissa on reseptilääkkeitä – se helpottaa asiointia tullissa ja tarvittaessa ulkomaisessa hoitopaikassa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti tilataan maksutta OmaKelan kautta, ja se toimitetaan postitse yleensä parin viikon sisällä.

Jaksaminen ei ole erillinen asia muusta hoidosta

Vertaistukea – toisten samaa kokeneiden tukea – tarjotaan Suomessa monen kanavan kautta: sairaalan sosiaalityöntekijä osaa usein ohjata sen piiriin, ja potilasjärjestöt järjestävät yleisesti sekä kasvokkaisia että verkossa toimivia vertaistukiryhmiä. Kelan rahoittamiin sopeutumisvalmennuskursseihin sisältyy tyypillisesti myös vertaistukea muun ohjelman lisäksi. Jaksamisesta kannattaa puhua ääneen hoitavalle taholle siinä missä fyysisistäkin oireista – pitkäaikaissairaus kuormittaa mieltä siinä missä kehoakin, eikä sitä tarvitse käsitellä yksin.

Moni näistä aiheista limittyy toisiinsa: ruokavalio vaikuttaa jaksamiseen, jaksaminen vaikuttaa työkykyyn, ja kaikkia kannattaa käydä läpi yhdessä oman hoitavan tahon kanssa, ei pelkästään verkosta luettuna tietona.