Bilirubiini

Kaksi syytä bilirubiinin nousulle

Bilirubiinin kohoaminen johtuu käytännössä aina jommastakummasta kahdesta mekanismista. Ensimmäinen on liikatuotanto: kun punasoluja hajoaa tavallista enemmän - esimerkiksi hemolyyttisessä anemiassa - maksa ei ehdi käsitellä kaikkea muodostuvaa bilirubiinia yhtä nopeasti kuin sitä syntyy, jolloin sitä kertyy vereen. Toinen mekanismi on heikentynyt erittyminen: jos sappitie on tukossa, esimerkiksi sappikiven vuoksi, bilirubiini ei pääse kulkeutumaan suolistoon vaan kertyy takaisin verenkiertoon. Sama tapahtuu, jos maksasolut itse ovat vaurioituneet eivätkä pysty siirtämään bilirubiinia sappeen normaalisti - esimerkiksi maksatulehduksessa tai pitkälle edenneessä maksasairaudessa.

Miksi bilirubiini aiheuttaa keltaisuuden?

Bilirubiini on luonnostaan kellanruskea väriaine. Pieni, lievä nousu ei näy silmin, mutta kun pitoisuus lähestyy noin 50 mikromoolia litrassa, silmänvalkuaiset alkavat kellertyä - tämä on usein ensimmäinen näkyvä merkki, koska silmänvalkuaisten kudos sitoo väriainetta herkästi. Jos pitoisuus jatkaa nousuaan, myös iho alkaa värjäytyä keltaiseksi. Keltaisuuden aste seuraa siis suoraan sitä, kuinka paljon bilirubiinia on kertynyt elimistöön, ei sitä, kumpi kahdesta mekanismista on kyseessä - lievä keltaisuus voi johtua yhtä hyvin harmittomasta Gilbertin oireyhtymästä kuin vakavammasta sappitietukoksesta, joten pelkkä silmämääräinen arvio ei riitä syyn selvittämiseen.

Gilbertin oireyhtymä

Yksi tavallisimmista syistä lievään, ajoittaiseen bilirubiinin nousuun terveellä aikuisella on Gilbertin oireyhtymä. Kyseessä on hyvänlaatuinen, perinnöllinen häiriö bilirubiinin maksa-aineenvaihdunnassa, joka näkyy verikokeessa lievästi koholla olevana bilirubiinina - tyypillisesti niin, että konjugoimaton eli epäsuora bilirubiini on koholla, mutta konjugoitu eli suora bilirubiini pysyy normaalina. Oireet ovat lieviä ja ajoittaisia: silmänvalkuaisten tai ihon lievää keltaisuutta, joka voi korostua paaston, rasituksen, infektion tai runsaan alkoholinkäytön yhteydessä. Oireet alkavat tyypillisesti 15-30 vuoden iässä, ja oireyhtymä on jonkin verran yleisempi miehillä. Se on täysin hyvänlaatuinen eikä vaikuta terveyteen millään tavalla, joten diagnoosin jälkeen bilirubiinia ei tarvitse seurata erikseen eikä hoitoa tai elämäntapamuutoksia tarvita.

Hakeudu päivystykseen, jos ihon tai silmien keltaisuuteen liittyy kova vatsakipu, kuumetta tai voimakas yleistilan lasku - tämä voi viitata sappitietukokseen tai sappiteiden tulehdukseen, joka vaatii nopeaa hoitoa.

Näytteenotto

Bilirubiini määritetään tavallisesta laskimoverinäytteestä, eikä se vaadi erityistä paastoa tai muita valmisteluja. Tulos on käytännössä valmis samana päivänä.

Mitä seuraavaksi, jos bilirubiini on koholla?

Kun bilirubiini on koholla, seuraava askel on selvittää, kumpi kahdesta mekanismista on kyseessä. Tämä tehdään yleensä erittelemällä konjugoitu ja konjugoimaton bilirubiini sekä katsomalla muita maksa-arvoja: jos ALAT tai GT ovat samalla koholla, syy löytyy todennäköisemmin maksasta tai sappiteistä. Jos muut maksa-arvot ovat normaalit eikä muita löydöksiä ole, kyseessä voi olla hyvänlaatuinen Gilbertin oireyhtymä tai lisääntynyt punasolujen hajoaminen, jota selvitetään tarvittaessa erillisillä verikokeilla. Yksittäinen lievä bilirubiinin nousu ilman muita oireita tai poikkeavia maksa-arvoja ei useinkaan vaadi kiireellisiä jatkotoimia - moni saa tällaisen löydöksen tietää vasta rutiiniverikokeesta.

Miten bilirubiini liittyy muihin maksa-arvoihin

Bilirubiini on osa samaa maksakokeiden kokonaisuutta kuin ALAT, ASAT, GT ja AFOS. Se täydentää erityisesti AFOS:ia ja GT:tä, jotka kumpikin nousevat sappiteiden ongelmissa: jos kaikki kolme - bilirubiini, AFOS ja GT - ovat koholla, sappiperäinen syy on todennäköinen. Jos taas bilirubiini on koholla ilman muiden maksa-arvojen muutosta, syy on todennäköisemmin punasolujen hajoamisessa tai Gilbertin oireyhtymässä kuin varsinaisessa maksa- tai sappisairaudessa.

Aikuisen ja vastasyntyneen keltaisuus ovat eri asia

Tällä sivulla käsitellään bilirubiinin nousua aikuisella. Vastasyntyneiden keltaisuus on hyvin yleinen, useimmiten harmiton ja ohimenevä ilmiö, mutta osa vastasyntyneiden keltaisuudesta - erityisesti pitkittynyt tai voimakas keltaisuus - vaatii oman, erillisen selvittelynsä, koska taustalla voi harvoin olla esimerkiksi synnynnäinen sappitieatresia. Vastasyntyneen keltaisuutta ei siis pidä verrata suoraan tällä sivulla kuvattuihin aikuisen syihin.

Hemolyysi tarkemmin

Kun punasolujen hajoaminen kiihtyy tavallista voimakkaammaksi, puhutaan hemolyysistä. Tällöin bilirubiinia vapautuu vereen enemmän kuin maksa ehtii käsitellä, vaikka maksa itsessään toimisi täysin normaalisti - kyse on siis tuotannon, ei käsittelyn, ongelmasta. Hemolyysin taustalla voi olla esimerkiksi hemolyyttinen anemia, jossa punasolujen elinikä on tavallista lyhyempi. Tässä tilanteessa erityisesti konjugoimaton eli epäsuora bilirubiini nousee, kun taas maksan oma erityskyky on ennallaan.