Elämä elinsiirron jälkeen

Milloin elinsiirron jälkeen voi palata töihin?

Moni voi aloittaa työt tai opinnot noin kolmen kuukauden kuluttua siirrosta, osa jopa aiemmin. Ajoitukseen vaikuttavat:

• ammatin fyysinen kuormittavuus — kevyt toimistotyö onnistuu usein raskasta ruumiillista työtä nopeammin
• oma toipumisen eteneminen ja mahdollinen kuntoutustarve
• työtilanne ja se, tarvitaanko esimerkiksi osa-aikaista paluuta ennen kokopäiväistä työtä

Ensimmäisen kuukauden ajan raskasta rasitusta ja nostamista vältetään, mutta liikkumista muuten suositellaan voinnin mukaan heti alusta lähtien.

Moni palaa myös harrastuksiin ja tavallisiin arjen askareisiin selvästi ennen kolmen kuukauden merkkipaalua — kolmen kuukauden aikataulu koskee nimenomaan varsinaista työhön tai opintoihin paluuta, ei kevyempää arkea kotona.

Mitä liikuntaa pitää välttää munuaisensiirron jälkeen?

Kun leikkaushaava on parantunut, liikunnalle ei ole erityisiä rajoituksia lukuun ottamatta lajeja, joissa alavatsaan voi kohdistua suora isku. Tämä koskee erityisesti munuaisensiirron saaneita, koska siirretty munuainen sijaitsee alavatsalla eikä alkuperäisellä paikallaan kylkiluiden suojassa:

• jääkiekko
• jalkapallo
• nyrkkeily ja muut kontaktilajit, joissa vartaloon kohdistuu iskuja

Muu liikunta — kävely, pyöräily, uinti, kuntosaliharjoittelu kohtuullisin painoin — ei vahingoita siirrettä eikä häiritse lääkitystä. Päinvastoin: liikunta voi vähentää joidenkin hyljinnänestolääkkeiden sivuvaikutuksia, kuten kortisonin aiheuttamaa luukatoa. Tarkemmin liikunnasta pitkäaikaissairauden kanssa kertoo sivu liikunta, ja työhön paluun käytännöistä laajemmin sivu työkyky ja työhön paluu.

Miksi ihosyöpäriski kasvaa?

Hyljinnänestolääkitys vaimentaa immuunipuolustusta, jonka yksi tehtävä on tunnistaa ja tuhota myös alkavia, poikkeavia solumuutoksia iholla. Kun tämä puolustusmekanismi on vaimennettu koko elinsiirron jälkeisen ajan, ihon syöpäriski — erityisesti okasolusyövän — nousee elinsiirtopotilailla selvästi tavallista väestöä suuremmaksi, ja riski kasvaa lääkityksen keston ja annoksen myötä.

Tämän vuoksi kaksi asiaa kuuluu siirron jälkeiseen arkeen pysyvästi:

1. Ihon suojaaminen auringolta — suojavaate, varjo ja aurinkovoide aina, kun ollaan ulkona.
2. Säännölliset ihotarkastukset, joissa uudet tai muuttuvat luomet ja ihomuutokset tarkistetaan.

Entä lemmikit, puutarhanhoito ja matkustaminen?

Kohonnut infektioherkkyys ei tarkoita, että tavallisista arjen asioista pitäisi luopua — se tarkoittaa vain tavallista huolellisempaa hygieniaa niiden yhteydessä. Lemmikkien kanssa kannattaa pestä kädet tavallista säännöllisemmin, erityisesti eläinten ulosteiden käsittelyn jälkeen, ja puutarhatöissä kannattaa käyttää käsineitä, koska mullassa ja kompostissa on mikrobeja, jotka voivat aiheuttaa tavallista helpommin infektion vaimennetulla immuunipuolustuksella.

Matkustaminen on niin ikään mahdollista, mutta matkakohde, rokotustarpeet ja lääkityksen mukana kuljettaminen kannattaa aina käydä läpi hoitavan yksikön kanssa hyvissä ajoin ennen matkaa — osa matkarokotteista sopii huonosti yhteen vaimennetun immuunipuolustuksen kanssa, ja tämä arvioidaan aina yksilöllisesti.

Mitä muuta seuranta pitää sisällään

Elinikäinen seuranta ei rajoitu ihoon. Hyljinnänestolääkkeiden pitoisuuksia ja niiden vaikutuksia — munuaisarvoja, verensokeria, verenpainetta ja verenkuvaa — seurataan säännöllisin verikokein koko elämän ajan, kuten sivulla hyljinnänestolääkitys kuvataan. Seurannan tiheys on suurimmillaan heti siirron jälkeen ja harvenee, kun tilanne vakiintuu, mutta se ei koskaan lopu kokonaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisiä käyntejä hoitavassa yksikössä, mutta ei estä matkustamista, harrastamista tai muuten aktiivista elämää — seurantakäynnit sovitetaan arkeen, ei toisin päin.

Ruokavalio ja painonhallinta siirron jälkeen

Erityistä siirron jälkeistä ruokavaliota ei ole, mutta osa hyljinnänestolääkkeistä voi lisätä ruokahalua, nostaa verensokeria tai altistaa painonnousulle — samat sivuvaikutukset, jotka on kuvattu sivulla hyljinnänestolääkitys. Tavallinen, monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta auttavat pitämään painon ja verensokerin hallinnassa, mikä puolestaan suojaa sekä siirrettä että yleistä terveyttä pitkällä aikavälillä. Yksilöllisiä ruokavalio-ohjeita antaa aina hoitava yksikkö, koska tarve vaihtelee siirretyn elimen ja muun terveydentilan mukaan.

Entä suun terveys?

Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana siirrosta hammashoitoa annetaan vain kiireellisissä tapauksissa, joten päivittäinen omahoito korostuu tavallista enemmän: hampaat harjataan aamuin illoin mieluiten sähköhammasharjalla, ja hammasvälit puhdistetaan päivittäin langalla, hammastikuilla tai -väliharjoilla. Hammasproteesit pestään huolellisesti jokaisen aterian jälkeen. Vuosittainen hammastarkastus on tärkeä piilevien tulehduspesäkkeiden löytämiseksi, ja hammastoimenpiteiden yhteydessä annetaan usein ehkäisevä kerta-annos antibioottia. Osa hyljinnänestolääkkeistä vähentää syljeneritystä ja aiheuttaa suun kuivumista, mikä lisää entisestään huolellisen suuhygienian tarvetta.

Entä raskaus elinsiirron jälkeen?

Raskautta kannattaa suunnitella aikaisintaan noin 1–2 vuoden kuluttua siirrosta, ja siihen asti käytetään luotettavaa ehkäisyä. Ennen raskauden suunnittelua siirteen toiminnan, verenpaineen ja virtsan valkuaismäärän tulee olla vakaita ja normaaleja. Osa hyljinnänestolääkkeistä on haitallisia sikiölle, joten lääkitystä joudutaan yleensä muuttamaan ennen kuin raskautta voi turvallisesti suunnitella. Nainen käy raskautta suunnitellessaan läpi tilanteen sekä munuaislääkärin että gynekologin kanssa; miehen kohdalla riittää yleensä munuaislääkärin arvio, eikä lääkitystä yleensä tarvitse muuttaa.

Miten arki muuttuu psyykkisesti

Moni kokee elinsiirron jälkeen helpotusta, kun dialyysin tai pitkän sairauden sitoma arki väistyy, mutta myös sopeutuminen uuteen tilanteeseen — lääkitykseen, seurantaan ja kehon muutoksiin — vie oman aikansa. Tämä on tavallista, eikä se tarkoita, että toipuminen olisi epäonnistunut. Hoitava yksikkö osaa ohjata tarvittaessa myös psyykkisen tuen piiriin, jos sopeutuminen tuntuu erityisen raskaalta.

Hakeudu päivystykseen, jos sinulla on kuumetta, siirteen alueen kipua tai virtsamäärä vähenee äkillisesti.