Alkoholi ja munuaiset

Kuinka paljon alkoholia munuaiset kestävät?

Krooniseen munuaistautiin liittyvässä ohjeistuksessa kohtuukäytöksi lasketaan enintään yksi ravintola-annos vuorokaudessa naisilla ja kaksi annosta miehillä, jos alkoholia ylipäätään käyttää. Tätä suuremmilla määrillä riskit kasvavat selvästi, ja säännöllinen, päivittäinen käyttö tällä rajalla ei tarkoita, että se olisi täysin riskitöntä – kyse on lähinnä siitä rajasta, jonka yli meneminen lisää haittoja tuntuvasti.

Tärkeintä on ymmärtää, että kyse ei ole siitä, että alkoholi itsessään “syövyttäisi” munuaisia suoraan, vaan siitä, että se pahentaa muita munuaisille haitallisia tekijöitä usealla eri tavalla samanaikaisesti:

• Verenpaine. Alkoholi nostaa verenpainetta ja heikentää verenpainelääkkeiden tehoa – korkea verenpaine on yksi tavallisimmista munuaisten vajaatoiminnan syistä, ja sen huono hoitotasapaino vahingoittaa munuaisia hitaasti vuosien kuluessa.
• Nestetasapaino. Alkoholi toimii diureettina eli lisää virtsaamista ja nestehukan riskiä, mikä rasittaa munuaisia varsinkin kuumalla säällä, liikunnan yhteydessä tai runsaan hikoilun aikana.
• Sydän. Runsaana käytettynä alkoholi rasittaa sydäntä – vähentää sydämen supistusvoimaa ja voi lisätä rytmihäiriöitä ja sydämen vajaatoiminnan riskiä, mikä heijastuu myös munuaisten verenkiertoon ja niiden saamaan happimäärään.
• Paino ja verensokeri. Alkoholi sisältää runsaasti energiaa, lähes yhtä paljon kuin rasva, joten runsas käyttö altistaa painonnousulle ja huonontaa verensokerin hallintaa – molemmat munuaisia kuormittavia tekijöitä pitkällä aikavälillä, erityisesti jos taustalla on jo taipumus korkeaan verensokeriin.

Ole erityisen varovainen alkoholin kanssa, jos sinulla on todettu munuaisten vajaatoiminta: alkoholi voi hämärtää muistia niin, että lääkeannos jää ottamatta tai otetaan vahingossa kahteen kertaan, ja se voi muuttaa myös lääkkeiden imeytymistä.

Alkoholijuomien annoskoot vaihtelevat paljon: pieni pullo keskiolutta, lasillinen viiniä ja pieni annos väkevää sisältävät suunnilleen saman verran puhdasta alkoholia, vaikka juoman määrä lasissa näyttää erilaiselta. Siksi “yksi annos” tarkoittaa käytännössä samaa riippumatta siitä, mitä juomalajia nauttii – ratkaisevaa on annosten kokonaismäärä, ei valittu juoma.

Alkoholin ja lääkityksen yhteisvaikutukset

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla on usein käytössä useita lääkkeitä, kuten verenpainelääkkeitä, ja mahdollisesti verenohennuslääkitys. Alkoholi voi lisätä verenvuotoriskiä yhdessä verenohennuslääkkeiden kanssa, ja se voi muuttaa muiden lääkkeiden imeytymistä elimistössä ennalta arvaamattomalla tavalla – vaikutus ei ole aina sama kahdella eri lääkkeellä eikä kahdella eri ihmisellä. Tämän vuoksi säännöllistä lääkitystä käyttävän kannattaa aina keskustella alkoholinkäytöstään hoitavan lääkärin kanssa sen sijaan, että arvioisi sopivan määrän itse yleisten ohjeiden perusteella.

Jos munuaisten toiminta on jo heikentynyt, sopiva alkoholimäärä riippuu munuaisarvoista, lääkityksestä ja muista sairauksista – yleispätevää rajaa ei voi antaa kaikille samana. Runsas, pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi myös vaurioittaa maksaa, ja vaikea maksasairaus voi puolestaan heikentää munuaisten toimintaa samanaikaisesti – tästä lisää alkoholin maksavaikutuksista. Munuaisten vajaatoiminnasta yleisemmin, sen oireista ja seurannasta kerrotaan omalla sivullaan, ja siellä käydään läpi myös muita arjen valintoja, jotka vaikuttavat taudin etenemiseen alkoholin lisäksi.

Kannattaako alkoholi jättää kokonaan pois?

Täydellistä raittiutta ei vaadita pelkän munuaisten vajaatoiminnan perusteella, ellei hoitava lääkäri toisin ohjeista. Käytännössä järkevin tapa on tuoda oma alkoholinkäyttö avoimesti esiin hoitokäynneillä, jotta lääkäri voi ottaa sen huomioon lääkitystä ja seurantaa suunniteltaessa – piilottelu ei suojaa keneltäkään, mutta voi johtaa vääriin johtopäätöksiin esimerkiksi verenpainelukemista tai lääkeannoksista.

Tilanne voi myös muuttua ajan myötä: vasta todetun, lievän munuaisten vajaatoiminnan kanssa kohtuukäyttö voi olla eri asia kuin pidemmälle edenneessä taudissa, jossa lääkitys on runsaampaa ja nestetasapaino herkempi. Siksi omaa alkoholinkäyttöä kannattaa käydä läpi uudelleen aina, kun munuaisten tilanne tai lääkitys muuttuu, ei vain kerran diagnoosin yhteydessä.