Kotidialyysi

Mitä kotihemodialyysi tarkoittaa käytännössä?

Kotihemodialyysi on periaatteeltaan sama hoito kuin hoitoyksikössä tehtävä hemodialyysi: veri kiertää koneen suodattimen kautta ja palaa puhdistuneena elimistöön, ja koneen toimintaperiaate on sama paikasta riippumatta. Ero on siinä, kuka hoidon tekee ja milloin. Kotona hoidon tekee potilas itse, tarvittaessa läheisen avustamana, ja ajankohta valitaan oman arjen mukaan. Koska hoitokertoja voi tehdä useammin ja lyhyemmissä jaksoissa, kuona-aineiden ja nesteen kertyminen pysyy usein tasaisempana kuin harvemmin tehtävässä hoidossa.

Kuka voi tehdä kotidialyysia?

Kotidialyysi sopii useimmille eikä sen opettelu vaadi erityistaitoja – ratkaisevaa on motivaatio tehdä hoito itsenäisesti ja sitoutua siihen säännöllisesti. Heikentynyt toimintakyky, näkö tai käsien liikkuvuus voi rajoittaa itsenäistä suoriutumista, mutta usein myös näissä tilanteissa läheinen voi avustaa hoidossa, jolloin kotidialyysi on silti mahdollinen vaihtoehto. Vaihtoehtona konepohjaiselle kotihemodialyysille on vatsakalvodialyysi, joka tehdään aina kotona eikä vaadi verisuoniyhteyttä koneeseen samalla tavalla.

Kuinka pitkä koulutus kotidialyysiin tarvitaan?

Koulutus järjestetään sairaalassa arkipäivisin, ja sen kesto vaihtelee yksilöllisesti muutamasta viikosta pariin kuukauteen riippuen aiemmasta kokemuksesta ja oppimistahdista. Koulutuksessa käydään läpi koneen käyttö, verisuoniyhteyden käsittely, hygienia ja se, miten toimitaan mahdollisissa häiriötilanteissa. Hoitohenkilökunta varmistaa osaamisen ennen kuin hoito siirtyy kotiin, eikä kotiin siirrytä ennen kuin sekä potilas että hoitava yksikkö ovat siihen valmiita.

Kotiin tehdään tarvittavat pienet muutostyöt, kuten oma sähköpiste ja vesiliitäntä dialyysikonetta varten, ja hoitotarvikkeita – letkustoja, dialysaattoreita ja muita kertakäyttötarvikkeita – toimitetaan kotiin säännöllisin väliajoin. Tarvikkeet vievät jonkin verran tilaa, joten niille kannattaa varata oma säilytyspaikka etukäteen.

Miten kotidialyysi sopii työhön ja arkeen?

Koska hoitoajan ja -rytmin voi sovittaa omaan elämäntilanteeseen, kotidialyysi mahdollistaa useimmille työssäkäynnin tai opiskelun jatkamisen entiseen tapaan. Moni tekee hoidon illalla tai yöllä, jolloin päivä jää muuhun käyttöön. Myös matkustaminen ja harrastukset onnistuvat yleensä normaalisti, kun hoito ja tarvikkeiden riittävyys suunnitellaan etukäteen. Vain osa dialyysipotilaista valitsee tällä hetkellä kotihoidon, vaikka se sopisi useammalle – kannattaa kysyä omalta hoitoyksiköltä, olisiko se sinulle vaihtoehto.

Turvallisuutta lisää se, että kotona käytettävät laitteet on suunniteltu pysähtymään turvallisesti häiriötilanteessa, ja tarvittaessa hoito voidaan aina siirtää tilapäisesti takaisin sairaalaan.

Se, miltä viikkorytmi käytännössä näyttää hoitomuodosta riippumatta, on koottu sivulle dialyysipotilaan arki. Hoitoyksikössä tehtävän vaihtoehdon toiminta on kuvattu sivulla hemodialyysi.

Miksi vain osa valitsee kotidialyysin?

Vaikka kotidialyysi sopisi useimmille, siirtyminen siihen vaatii oman panostuksen: koulutukseen käytettävän ajan, kodin muutostyöt ja halun ottaa vastuuta hoidosta itse. Osa kokee hoitoyksikössä tehtävän hemodialyysin yksinkertaisemmaksi vaihtoehdoksi, koska silloin hoidosta vastaa kokonaan henkilökunta eikä kotiin tarvitse varata tilaa laitteelle ja tarvikkeille. Molemmat ovat lääketieteellisesti kelvollisia vaihtoehtoja, joten valinta on lopulta oman elämäntilanteen ja mieltymysten kysymys.

Voiko kotidialyysin ja hoitoyksikön vaihtaa myöhemmin?

Valinta kotidialyysin ja hoitoyksikössä tehtävän hoidon välillä ei ole lopullinen. Jos oma tilanne, terveys tai elämänvaihe muuttuu, hoitomuotoa voi vaihdella yhdessä hoitavan yksikön kanssa. Tämä joustavuus kannattaa pitää mielessä, ettei ensimmäistä valintaa tarvitse tehdä paineen alla ajatellen sitä ainoana ja pysyvänä mahdollisuutena koko hoidon ajaksi.

Mistä saa lisätietoa omasta tilanteesta?

Sopivuutta kotidialyysiin arvioidaan yhdessä oman hoitavan yksikön kanssa jo hyvissä ajoin ennen dialyysin arvioitua aloitusta. Keskustelussa käydään läpi elämäntilanne, kotona käytettävissä oleva tila ja se, kuinka paljon tukea esimerkiksi läheiseltä on mahdollista saada. Päätöstä ei tarvitse tehdä yksin, ja hoitomuotoa voi myös myöhemmin vaihtaa, jos elämäntilanne muuttuu. Kysymyksiä kannattaa esittää rohkeasti jo ennen kuin oma vajaatoiminta on edennyt niin pitkälle, että dialyysi on ajankohtainen.