Maksa

Maksasairauden oireet Maksasairauden oireet vaihtelevat väsymyksestä keltaisuuteen. Näin tunnistat varhaiset ja pitkälle edenneen maksasairauden oireet ja tiedät, milloin hakeutua hoitoon. Rasvamaksa Rasvamaksa tarkoittaa liiallista rasvan kertymistä maksaan. Lue, mistä rasvamaksa johtuu, kuinka yleinen se on Suomessa ja voiko siitä parantua elintavoilla. Rasvamaksan oireet Rasvamaksan oireet puuttuvat lähes aina alkuvaiheessa. Lue, milloin rasvamaksa voi oireilla ja mitkä oireet kertovat taudin edenneen pidemmälle. Rasvamaksan ruokavalio Rasvamaksan ruokavalio perustuu kasviksiin, täysjyvään ja hyviin rasvoihin. Lue, mitä kannattaa suosia ja välttää sekä kuinka paljon painoa pitää pudottaa. Maksakirroosi Maksakirroosi tarkoittaa maksan pysyvää arpeutumista. Lue yleisimmät syyt, mitä kirroosin vaiheet tarkoittavat käytännössä ja mikä vaikuttaa ennusteeseen. Kirroosin oireet Maksakirroosin oireet ovat aluksi lieviä ja epämääräisiä. Lue, mitkä oireet kertovat taudin edenneen pitkälle ja milloin hakeutua hoitoon. Askites Askites tarkoittaa nesteen kertymistä vatsaonteloon, useimmiten maksakirroosin seurauksena. Lue syyt, hoito suolarajoituksella ja lääkityksellä sekä ennuste. Enkefalopatia Hepaattinen enkefalopatia tarkoittaa maksan vajaatoiminnan aiheuttamaa aivojen toimintahäiriötä. Lue ensioireet, pitkälle edenneet oireet ja hoitomahdollisuudet. Suonikohjut Ruokatorven suonikohjut ovat maksakirroosin komplikaatio, joka on oireeton kunnes vuotaa. Lue vaaran merkit ja miksi verioksennus on aina hätätilanne. Sarkopenia Sarkopenia eli lihaskato on yleinen maksakirroosin liitännäisongelma. Lue, miksi lihasmassa vähenee kirroosissa ja mikä auttaa sitä ehkäisemään. Maksan vajaatoiminta Maksan vajaatoiminta tarkoittaa, ettei maksa enää selviä tehtävistään. Ero äkillisen ja pitkäaikaisen muodon välillä, oireet ja se, voiko tilasta toipua. Akuutti maksan vajaatoiminta Akuutti maksan vajaatoiminta on maksan äkillinen pettäminen aiemmin terveellä henkilöllä. Syyt, oireet ja miksi maksansiirtoa joudutaan joskus harkitsemaan kiireesti. Maksasyöpä Maksasyöpä tarkoittaa useimmiten maksasolusyöpää, joka syntyy lähes aina jo vaurioituneeseen maksaan. Oireet, miksi se todetaan usein myöhään ja mitä ennuste kertoo. Hepatiitti Hepatiitti eli maksatulehdus jaetaan tyyppeihin A, B ja C, jotka tarttuvat eri tavoin ja etenevät eri tavoin. Vertailutaulukko, oireet ja se, paraneeko C-hepatiitti. Alkoholimaksasairaus Alkoholimaksasairaus etenee kolmessa vaiheessa rasvamaksasta kirroosiin. Kuinka paljon alkoholia altistaa, mitkä oireet kertovat etenemisestä ja auttaako lopettaminen. Autoimmuunihepatiitti Autoimmuunihepatiitti tarkoittaa, että elimistön oma puolustusjärjestelmä hyökkää maksaa vastaan. Oireet, diagnoosi ja se, tarvitaanko lääkitys loppuelämäksi. PBC PBC eli primaari biliaarinen kolangiitti, aiemmin sappikirroosi, vaurioittaa maksan pieniä sappiteitä. Tunnusomaiset oireet ovat väsymys ja kutina. PSC PSC eli primaarinen sklerosoiva kolangiitti ahtauttaa sappiteitä ja liittyy usein tulehdukselliseen suolistosairauteen. Oireet, diagnoosi ja sappitiesyövän riski. Harvinaiset maksasairaudet Harvinaiset maksasairaudet, kuten Wilsonin tauti, hemokromatoosi ja alfa-1-antitrypsiinin puutos, vaurioittavat maksaa eri mekanismein. Tunnusmerkit lyhyesti. A-hepatiitti A-hepatiitti tarttuu ruoan, veden ja likaisten käsien välityksellä, ja se paranee yleensä 2-4 viikossa ilman jälkitauteja. Lue oireet ja miten voit suojautua. B-hepatiitti B-hepatiitti tarttuu veren ja kehon nesteiden välityksellä, ja osa tartunnan saaneista jää pitkäaikaisiksi kantajiksi. Lue oireet, kantajuus ja hoito. C-hepatiitti C-hepatiitti on useimmiten oireeton, mutta se voidaan nykyään parantaa tablettihoidolla 8-12 viikossa. Lue oireet, tartuntatavat ja kenen kannattaa testauttaa itsensä. Hemokromatoosi Hemokromatoosi on perinnöllinen sairaus, jossa elimistöön kertyy liikaa rautaa. Lue oireet, mitä korkea ferritiini kertoo ja miten sairautta hoidetaan. Hepatiittirokotteet Hepatiitti A- ja B-rokotteet sekä niiden yhdistelmärokote suojaavat eri tavoin ja eri riskiryhmiä. Lue annosmäärät, kenelle rokote on maksuton ja suojan kesto. Maksakipu Maksakipu tuntuu tylppänä särkynä oikean kylkikaaren alla. Lue, miten sen erottaa sappikivusta, munuaiskivusta ja lihaskivusta, ja milloin hakeutua päivystykseen. Maksakysta Maksakysta on maksassa oleva nestepussukka, joka löytyy yleensä sattumalta eikä yleensä vaadi hoitoa. Lue, milloin se oireilee ja miten sitä silloin hoidetaan. Maksan puhdistus Maksan puhdistuskuurit, sitruunavesi ja detox-teet eivät nopeuta maksan toimintaa – tutkimusnäyttöä niiden tehosta ei ole. Lue, mikä oikeasti auttaa maksaa. Sappikivet Sappikohtaus tuntuu äkillisenä kipuna oikealla ylävatsalla, joka voi säteillä selkään tai olkapäähän. Lue oireet, hälytysmerkit ja miten sappikiviä hoidetaan.

Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa, oikean kylkikaaren alla – se on ihmiskehon suurin sisäelin. Se käsittelee ruoansulatuksesta imeytyvät ravintoaineet elimistölle sopivaan muotoon, valmistaa veren hyytymistekijöitä ja muita proteiineja, erittää rasvan sulattamiseen tarvittavaa sappea sekä hajottaa ja poistaa lääkeaineita, alkoholia ja muita elimistölle vieraita aineita. Suuri osa maksasairauksista etenee vuosia oireettomana, minkä vuoksi moni löytyy vasta verikokeen tai kuvantamistutkimuksen yhteydessä – noin kolme neljästä maksakirroosidiagnoosista tehdään vasta, kun selviä oireita on jo ilmaantunut.

Mitkä ovat maksan tehtävät?

Maksan tehtävät kietoutuvat toisiinsa. Se varastoi hivenaineita ja vitamiineja, säätelee energian varastointia ja käyttöä ruokailun ja paaston välillä, osallistuu elimistön immuunipuolustukseen ja pitää huolta verenkierron hyytymisjärjestelmästä valmistamalla hyytymistekijöitä. Koska sappi kulkeutuu maksasta suolistoon sappiteitä pitkin, moni maksasairaus näkyy myös sapenkulun häiriönä: ihon kutinana, tai ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuutena, kun maksa ei enää poista bilirubiinia verestä normaalisti. Pitkälle edenneessä maksasairaudessa näkyy usein myös nesteen kertymistä vatsaonteloon ja lisääntynyttä verenvuototaipumusta, koska maksan proteiinintuotanto on heikentynyt – näitä käsitellään tarkemmin maksakirroosia koskevilla sivuilla.

Rasvamaksa ja maksakirroosi

Yleisin maksasairaus Suomessa on rasvamaksa, joka koskettaa arviolta noin joka neljättä suomalaista aikuista ja on tyypin 2 diabetesta sairastavilla vielä yleisempi. Siinä maksasoluihin kertyy tavallista enemmän rasvaa – tila luokitellaan sairaudeksi, kun rasvaa on yli 5 % maksan painosta. Sen omat oireet ja siihen sopiva ruokavalio on koottu erikseen omille sivuilleen; hyvä uutinen on, että rasvamaksa on vielä tässä vaiheessa täysin palautuva elämäntapamuutoksilla. Jos maksavaurio jatkuu pitkään hoitamattomana, se voi sidekudoksen lisääntymisen kautta edetä maksakirroosiksi, jossa maksan rakenne muuttuu pysyvästi eikä parannu enää ennalleen. Yleisin yksittäinen kirroosin taustasyy Suomessa on alkoholi, ja seuraavaksi yleisimpiä ovat rasvamaksa, virushepatiitit ja autoimmuunisairaudet. Kirroosin oireet ja siihen liittyvät liitännäisongelmat on käsitelty omilla sivuillaan: askites eli nesteen kertyminen vatsaonteloon, enkefalopatia eli kuona-aineiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö, ruokatorven suonikohjut sekä sarkopenia eli lihaskato, joka heikentää toipumista ja ennustetta ja jota esiintyy noin joka kolmannella–viidennellä kirroosipotilaalla.

Maksatulehdukset (hepatiitit)

Hepatiitti tarkoittaa maksatulehdusta, jonka taustalla voi olla moni eri syy. Virusperäinen hepatiitti jaetaan tyyppeihin A, B ja C: A-hepatiitti tarttuu suun kautta eikä jää koskaan krooniseksi, kun taas B- ja C-hepatiitti tarttuvat veren välityksellä ja voivat jäädä pitkäaikaisiksi kantajuuksiksi, jotka altistavat vuosien kuluessa kirroosille. Nykylääkkeillä C-hepatiitti saadaan parannettua yli 90 %:lla hoidetuista muutaman kuukauden tablettihoidolla. A- ja B-hepatiittia vastaan on olemassa tehokkaat rokotteet, ks. hepatiittirokotteet. Pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö voi johtaa alkoholimaksasairauteen, joka etenee rasvamaksasta alkoholihepatiitin kautta kirroosiin, ja oma immuunipuolustus voi joskus hyökätä maksaa vastaan: tästä kertovat autoimmuunihepatiitti sekä sappiteiden autoimmuunisairaudet PBC ja PSC, joissa tulehdus kohdistuu nimenomaan sappiteihin eikä maksasoluihin. Harvinaisemmat perinnölliset ja synnynnäiset maksasairaudet, kuten Wilsonin tauti ja alfa-1-antitrypsiinin puutos, on koottu omalle sivulleen. A-hepatiitti tarttuu likaisen ruoan, juomaveden tai käsien välityksellä ja paranee aina itsestään muutamassa viikossa; B- ja C-hepatiitti sen sijaan tarttuvat veren välityksellä – Suomessa C-hepatiitin tavallisin tartuntatapa on huumeruiskujen jakaminen – ja voivat olla pitkään täysin oireettomia, minkä vuoksi tartunnan saanut ei aina tiedä kantavansa virusta ennen kuin maksavaurio on jo edennyt pitkälle.

Muut maksavaivat

Osa sivuista käsittelee yksittäisiä löydöksiä tai oireita. Maksakipu auttaa paikantamaan tuntemuksen ja erottamaan sen sappirakon tai munuaisten aiheuttamasta kivusta. Sappikivet ovat hyvin yleisiä – niitä on arviolta 10–20 %:lla länsimaisista aikuisista ja lähes puolella yli 80-vuotiaista – ja useimmiten oireettomia; maksakystat ovat toinen yleinen, tavallisesti vaaraton sattumalöydös. Hemokromatoosi on perinnöllinen sairaus, jossa suoli imeyttää liikaa rautaa, joka kertyy vuosien myötä erityisesti maksaan mutta myös niveliin, sydämeen ja haimaan; hoitona on säännöllinen, verenluovutuksen kaltainen venesektio, jolla ylimääräinen rauta poistetaan. Oma sivunsa käy läpi, mitä maksa tosiasiassa tarvitsee toimiakseen hyvin – ei mitään erillistä “puhdistusta”, jota mikään tee, yrtti tai mehukuuri toisi terveelle maksalle. Pidemmälle edenneestä toiminnan pettämisestä kertovat maksan vajaatoiminta, sen äkillinen ja henkeä uhkaava muoto sekä maksasyöpä, joka on Suomessa harvinainen mutta johon liittyy lähes aina jo ennestään vaurioitunut maksa.

Maksan ultraäänitutkimus

Ultraääni on tavallisesti ensimmäinen kuvantamistutkimus, kun maksasta halutaan lisätietoa – se on kivuton, nopea eikä sisällä säteilyä. Sillä nähdään muun muassa maksan koko ja rakenne, rasvamaksalle tyypillinen vaaleus, kystat, sappikivet sekä suurimmat kasvaimet. Elastografia on ultraääneen perustuva lisätutkimus, joka mittaa kudoksen jäykkyyttä ja auttaa arvioimaan, onko maksassa sidekudoksen lisääntymistä eli fibroosia – se on nykyään tavallista maksabiopsiaa käytetympi keino arvioida kirroosin kehittymistä. Pelkät maksa-arvot eivät riitä kirroosin poissulkemiseen tai toteamiseen, koska ne voivat olla normaalit vielä silloinkin, kun maksassa on jo merkittävää arpeutumista.

Jos kädessäsi on tuore laboratoriovastaus, maksa-arvot -sivun taulukko kertoo, mihin lukemat asettuvat. Pitkälle edenneen maksasairauden hoitovaihtoehdoista, myös maksansiirrosta, kerrotaan Elinsiirrot-osiossa.