Sosiaaliturva ja tuet
Pitkäaikainen munuais- tai maksasairaus voi tuoda ajankohtaiseksi useita Suomen sosiaaliturvan etuuksia — kuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä, hoitotukea, toimeentulotukea, matkakorvauksia tai vammaisen pysäköintiluvan. Kukin tuki on tarkoitettu eri tilanteeseen, eikä kenenkään tarvitse eikä pidä osata kaikkia itse: seuraava katsaus kertoo pääpiirteet, ja jokaisen tuen kohdalla kannattaa varmistaa ajantasaiset ehdot ja hakutapa suoraan Kelasta.
Tarkoitus on antaa yleiskuva siitä, mitä eri nimillä kulkevat tuet ylipäätään tarkoittavat ja mihin tilanteeseen kukin liittyy, jotta oman asian voi tunnistaa ja tietää, mistä lähteä liikkeelle. Kelan oma neuvonta ja ajantasaiset hakuohjeet ovat aina paras paikka varmistaa yksityiskohdat.
Tuet lyhyesti
| Tuki | Kenelle | Mihin tarkoitettu |
|---|---|---|
| Kuntoutustuki | Työkykynsä määräaikaisesti menettäneelle, jolla on hoito- tai kuntoutussuunnitelma | Toimeentulo hoidon/kuntoutuksen ajalta |
| Työkyvyttömyyseläke | Sille, jonka työkyvyn palautuminen ei ole todennäköistä | Pidempiaikainen toimeentulo |
| Eläkettä saavan hoitotuki | Täyttä eläkettä saavalle 16 v. täyttäneelle | Kotona asumisen ja sairaudesta aiheutuvien kulujen tuki |
| Vammaistuki 16 v. täyttäneille | Muulle kuin täyttä eläkettä saavalle | Vastaava tuki kuin hoitotuki, eri kohderyhmälle |
| Toimeentulotuki | Kenelle tahansa, jonka tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin | Viimesijainen taloudellinen turva |
| Matkakorvaus | Hoitoon tai Kelan kuntoutukseen matkustavalle | Osa matkakuluista |
| Vammaisen pysäköintilupa | Liikkumisesteiselle tai tätä kuljettavalle | Pysäköintioikeus liikkumisesteisen paikoille |
Kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jota maksetaan hoidon tai kuntoutumisen ajalta, kun arvioidaan, että työkyky voi vielä palautua. Sen myöntäminen edellyttää, että hoitava lääkäri on laatinut tai laatimassa hoito- tai kuntoutussuunnitelmaa.
Työkyvyttömyyseläke myönnetään sen sijaan, kun työkyvyn palautuminen ei ole todennäköistä. Määrä lasketaan samoin perustein kuin kuntoutustuki, ja molempia haetaan samalla tavalla. Kynnys työkyvyttömyyseläkkeelle on korkeampi kuin esimerkiksi sairauspäivärahalle: siinä missä sairauspäiväraha edellyttää kyvyttömyyttä tehdä omaa, vakiintunutta työtään, työkyvyttömyyseläke edellyttää kyvyttömyyttä myös kaikkeen muuhun työhön.
Molempiin liittyvä prosessi kytkeytyy usein työhön paluun suunnitteluun — lue lisää sivulta työkyky ja työhön paluu sekä kuntoutuksen hakemisesta sivulta kuntoutus ja sopeutumisvalmennus.
Käytännössä moni kulkee näiden etuuksien läpi vaiheittain: ensin sairauspäiväraha lyhyemmän sairausloman ajalta, sitten kuntoutustuki, jos hoito tai kuntoutus jatkuu pidempään, ja vasta tarvittaessa työkyvyttömyyseläke, jos työkyvyn ei enää arvioida palautuvan. Kaikkien kolmen hakemukset perustuvat samantyyppiseen lääketieteelliseen selvitykseen, joten hoitavan lääkärin kanssa käydyt keskustelut kannattaa käydä ajoissa.
Eläkettä saavan hoitotuki ja vammaistuki
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu 16 vuotta täyttäneelle, joka saa täyttä eläkettä, kuten työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä. Sen tarkoitus on tukea kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvata sairaudesta tai vammasta aiheutuvia ylimääräisiä, välttämättömiä ja jatkuvia kuluja — esimerkiksi hoito- ja lääkekuluja, kotiapua tai niihin liittyviä matkoja. Tuen taso riippuu siitä, kuinka paljon apua, ohjausta tai valvontaa arjessa tarvitaan ja kuinka suuria ylimääräiset kulut ovat.
Vammaistuki 16 vuotta täyttäneille on tarkoitettu vastaavaan tilanteeseen sille, joka ei saa täyttä eläkettä — esimerkiksi työssä olevalle tai osittaisella kuntoutustuella olevalle. Tuen tarkoitus muistuttaa hoitotukea, mutta kohderyhmä on eri: samaa tukea ei voi saada molemmista järjestelmistä yhtä aikaa.
Kumpaakin tukea haetaan Kelalta samantyyppisellä lomakkeella, ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä ajantasainen lääkärinlausunto, josta käy ilmi sairauden vaikutus toimintakykyyn ja arkiselviytymiseen. Koska molemmat tuet perustuvat avuntarpeen ja ylimääräisten kulujen arviointiin, kannattaa hakemukseen kirjata konkreettisesti, millaista apua tai mitä ylimääräisiä kuluja sairaus arjessa aiheuttaa.
Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki: sitä voi hakea Kelasta, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, kuten asumiseen, ruokaan, terveydenhoitoon tai vaatteisiin. Ennen toimeentulotukea on haettava kaikki muut etuudet, joihin on oikeutettu — esimerkiksi sairauspäiväraha, kuntoutustuki tai muut Kelan tuet. Pitkäaikaissairaudessa toimeentulotuki voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun sairaus on pienentänyt tuloja tai kasvattanut menoja väliaikaisesti muiden tukien käsittelyn ollessa vielä kesken.
Hakemus tehdään Kelaan sähköisesti tai paperilomakkeella, ja siihen liitetään selvitys tuloista, menoista ja varallisuudesta. Koska kyse on viimesijaisesta tuesta, sen käsittely edellyttää, että hakija on jo hakenut tai selvittänyt oikeutensa muihin, ensisijaisiin etuuksiin — siksi kannattaa hoitaa esimerkiksi sairauspäivärahan tai kuntoutustuen hakemus kuntoon ensin, jos ne ovat omassa tilanteessa ajankohtaisia.
Matkakorvaukset
Kela korvaa osan matkakuluista, jotka liittyvät sairauden hoitoon tai Kelan järjestämään kuntoutukseen — tyypillisesti matkoista lähimpään julkisen terveydenhuollon yksikköön. Matkoihin liittyy omavastuu per matka sekä vuotuinen omavastuukatto, jonka ylityttyä loppuvuoden matkat korvataan ilman uutta omavastuuta. Tarkat, vuosittain päivittyvät omavastuusummat kannattaa tarkistaa Kela.fi:stä. Oman auton käytöstä saa kilometrikorvauksen, ja lyhyemmillä matkoilla korvauksen voi usein saada ilman erillistä terveydenhuollon todistustakin.
Munuais- tai maksasairaudessa matkakorvaukset kertyvät helposti, koska seurantakäyntejä, laboratoriokokeita ja mahdollista dialyysihoitoa on tyypillisesti säännöllisesti. Kannattaa säästää kuitit ja matkatiedot heti alusta lähtien, jotta korvauksen hakeminen myöhemmin on vaivattomampaa. Matkustamiseen liittyvistä käytännön kysymyksistä, myös ulkomaanmatkoista, on lisää sivulla matkustaminen sairauden kanssa.
Lääkekorvaukset
Kela korvaa osan reseptilääkkeiden hinnasta lääkekorvausjärjestelmän kautta. Korvausten tarkat ehdot ja tasot vaihtelevat lääkkeen ja tilanteen mukaan, joten ajantasaisin tieto omaan lääkitykseen sovellettavasta korvauksesta kannattaa tarkistaa apteekista tai Kela.fi:stä. Korvaus lasketaan yleensä automaattisesti apteekissa ostohetkellä Kelakortin tai henkilötunnuksen perusteella, joten erillistä hakemusta ei tavallisimmissa tilanteissa tarvita.
Vammaisen pysäköintilupa
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus (arkikielessä vammaisen pysäköintilupa) myönnetään henkilölle, jonka sairaudesta tai vammasta johtuva liikkumisen haitta on riittävän merkittävä, tai kuljettajalle, joka kuljettaa säännöllisesti sellaista henkilöä, joka ei matkan jälkeen selviydy ilman toisen apua. Lupaa haetaan Traficomilta — ei Kelasta — joko sähköisellä lomakkeella tai Ajovarman toimipisteessä, ja hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto, erityisesti kun kyse on ensimmäisestä hakemuksesta. Myönnetty tunnus toimitetaan yleensä postitse.
Mistä lähteä liikkeelle?
Kaikkia näitä tukia ei tarvitse eikä yleensä kannata hakea yhtä aikaa. Luonteva järjestys on usein tämä: ensin selvitetään työkykyyn liittyvä tilanne (sairauspäiväraha, kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke), sen jälkeen arvioidaan, tuoko sairaus mukanaan sellaisia ylimääräisiä kuluja tai avuntarvetta, joihin hoitotuki tai vammaistuki vastaisi, ja vasta viimeisenä, jos tulot eivät silti riitä, haetaan toimeentulotukea. Matkakorvaukset ja lääkekorvaukset kannattaa ottaa käyttöön heti, kun hoitokäyntejä ja reseptilääkkeitä alkaa kertyä, koska niiden hakeminen ei edellytä muiden tukien selvittämistä ensin.
Kela on ensisijainen paikka, josta kannattaa kysyä oman tilanteen mukaista neuvontaa, sillä moni näistä tuista arvioidaan aina yksilöllisesti hakijan oman tilanteen perusteella. Myös hoitopaikan sosiaalityöntekijä osaa usein auttaa hahmottamaan, mikä tuki on juuri nyt ajankohtaisin ja missä järjestyksessä niitä kannattaa hakea, erityisesti silloin kun useampi hakemus on ajankohtainen samaan aikaan.
Usein kysyttyä
Mikä ero on kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä?
Kuntoutustuki on määräaikainen, ja sitä maksetaan hoidon tai kuntoutuksen ajalta, kun työkyvyn arvioidaan voivan vielä palautua. Työkyvyttömyyseläke on pysyvämpi ratkaisu, kun palautumista ei pidetä todennäköisenä. Molemmat haetaan samalla tavalla ja niiden määrä lasketaan samoin perustein.
Kuka voi saada hoitotukea?
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu täyttä eläkettä (esimerkiksi työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä) saavalle 16 vuotta täyttäneelle, jonka toimintakyky on sairauden vuoksi heikentynyt tai jolle aiheutuu sairaudesta ylimääräisiä kuluja. Jos et saa täyttä eläkettä, vastaava tuki voi olla vammaistuki 16 vuotta täyttäneille.
Mistä haen vammaisen pysäköintilupaa?
Liikkumisesteisen pysäköintitunnusta haetaan Traficomilta, ei Kelasta, joko sähköisellä lomakkeella tai Ajovarman toimipisteestä. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunto, erityisesti ensimmäistä lupaa haettaessa.