Munuaiset

Vajaatoiminta Munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa munuaisten suodatuskyvyn pysyvää heikkenemistä. Lue syyt, diagnoosi, hoito ja mitä eteneminen käytännössä tarkoittaa. Oireet Munuaisten vajaatoiminnan oireet aikuisilla: mitä varhaisvaiheessa yleensä tuntuu (usein ei mitään) ja mitä oireita ilmaantuu taudin edetessä. Verta virtsassa Verta virtsassa eli hematuria johtuu useimmiten infektiosta tai kivestä, mutta syy pitää aina selvittää. Lue tavallisimmat syyt, tutkimukset ja hälytysmerkit. Munuaiskivet Munuaiskivikohtaus alkaa äkillisenä, aaltoilevana kylkikipuna. Lue oireet, koon mukainen hoito, ehkäisy ruokavaliolla ja milloin hakeutua päivystykseen. Vaiheet G1-G5 Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet G1-G5 eGFR-arvon mukaan: mitä kukin vaihe tarkoittaa käytännössä ja milloin siirrytään seuraavaan. Loppuvaihe Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa eGFR-arvoa alle 15. Lue oireet ja kaksi hoitopolkua: dialyysi ja munuaisensiirto. Munuaiskerästulehdus Munuaiskerästulehdus eli glomerulonefriitti ei ole sama asia kuin munuaistulehdus. Lue oireet, mitä IgA-nefropatia tarkoittaa ja miten tauti etenee. Polykystinen munuaistauti Polykystinen munuaistauti täyttää munuaiset nesterakkuloilla. Lue ADPKD:n ja ARPKD:n ero, periytyvyys, oireet ja mitä tauti tarkoittaa pitkällä aikavälillä. Vaahtoava virtsa Vaahtoava virtsa on usein harmiton, mutta toistuva vaahtoaminen voi kertoa proteiinista virtsassa. Lue milloin kannattaa mennä virtsakokeeseen. Diabetes ja munuaiset Diabetes voi vaurioittaa munuaisia vuosien kuluessa oireetta. Lue miten diabeettinen nefropatia syntyy, mikä on ensimmäinen merkki ja miten sitä seurataan. Virtsan väri Virtsan värin muutokset taulukkona: samea, tumma, vihreä ja verinen virtsa – mistä ne johtuvat ja milloin kannattaa hakeutua lääkäriin. Alkoholi ja munuaiset Vahingoittaako alkoholi munuaisia? Kohtuukäyttö ei yleensä vaurioita terveitä munuaisia, mutta se nostaa verenpainetta ja on riski heikentyneille munuaisille. Munuaiskipu vs. selkäkipu Munuaiskipu vai selkäkipu? Vertailutaulukko sijainnista, kivun luonteesta ja oireista auttaa erottamaan munuaisperäisen kivun lihaskivusta. Munuaisten puhdistus Munuaisten puhdistus ei vaadi kuureja: terveet munuaiset suodattavat verta jatkuvasti. Lue, mikä oikeasti tukee munuaisia ja miksi yrttikuurit voivat olla riski. Munuaistulehdus Munuaistulehduksen oireet: kuume, kylkikipu ja pahoinvointi. Lue ero virtsatietulehdukseen, hoito antibiooteilla ja milloin mennä päivystykseen. Munuaissyöpä Munuaissyöpä löytyy usein sattumalta kuvantamistutkimuksessa. Lue oireet, miten se todetaan, hoitovaihtoehdot ja mitä elämä hoidon jälkeen tarkoittaa. Virtsan haju Virtsa haisee yleensä vahvasti, kun juo liian vähän. Lue mitä voimakas, makea tai kalamainen haju voi tarkoittaa ja milloin siihen kannattaa hakea apua.

Munuaiset sijaitsevat selän yläosassa, selkärangan molemmin puolin, aivan alimpien kylkiluiden alapuolella – kumpikin munuainen on suunnilleen oman nyrkkisi kokoinen. Ne suodattavat verta keskeytyksettä: poistavat kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä virtsaan, säätelevät suola- ja happo-emästasapainoa sekä erittävät hormoneja, jotka vaikuttavat verenpaineeseen, luuston kalsiumaineenvaihduntaan ja punasolujen muodostumiseen luuytimessä. Kun tämä suodatus pettää – äkillisesti tai vuosien kuluessa – syynä voi olla moni eri sairaus, jotka on koottu alle.

Mikä on munuaisten tehtävä?

Munuaisen toiminnallinen perusyksikkö on nefroni: munuaiskeräs eli glomerulus suodattaa verta, ja siihen liittyvä tiehyt palauttaa elimistölle vielä tarpeelliset aineet takaisin verenkiertoon ennen kuin loppuneste jatkaa virtsana munuaisaltaaseen ja edelleen virtsarakkoon. Tämän ansiosta munuaiset eivät ainoastaan poista aineenvaihdunnan lopputuotteita ja monia lääkeaineita, vaan pitävät yllä koko elimistön nestetasapainoa. Munuaiset osallistuvat myös verenpaineen säätelyyn erittämillään hormoneilla, aktivoivat D-vitamiinia, mikä tukee kalsiumtasapainoa, ja tuottavat erytropoietiinia, joka käskee luuytimen valmistaa punasoluja. Siksi pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta näkyy usein myös väsymyksenä ja anemiana, ei ainoastaan laboratorioarvoissa. Terveet munuaiset käsittelevät karkeasti arvioiden noin 1 500 litraa verta vuorokaudessa ja muodostavat siitä 160–180 litraa alkuvirtsaa, josta noin 99 % imeytyy takaisin – lopputuloksena on tavanomainen 1–2 litraa varsinaista virtsaa vuorokaudessa.

Yleisimmät munuaisten toimintahäiriöt

Suurin osa tämän osion sivuista käsittelee munuaisten vajaatoimintaa eri näkökulmista. Munuaisten vajaatoiminta tarkoittaa, että eGFR on pysyvästi alle 60 ml/min/1,73 m² tai virtsassa erittyy poikkeavan paljon albumiinia yli kolmen kuukauden ajan. Lievä vajaatoiminta ei yleensä oireile lainkaan, vaan löytyy vasta verikokeessa; oireet – väsymys, kylmyyden tunne, lihaskrampit, ihon kutina, ruokahaluttomuus – ilmaantuvat usein vasta pitkälle edenneessä vaiheessa. Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet luokitellaan eGFR-arvon mukaan kuuteen vaiheeseen G1:stä G5:een, ja loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta (eGFR alle 15) tarkoittaa, että dialyysi tai munuaisensiirto tulevat ajankohtaisiksi. Yleisimpiä taustasyitä ovat tyypin 2 diabetes, pitkäaikainen verenpainetauti, munuaiskerästulehdus ja periytyvä polykystinen munuaistauti; diabetes ja munuaiset -sivu käy niiden yhteyden läpi tarkemmin, ja oma sivunsa kertoo, missä kohtaa runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö alkaa kuormittaa myös munuaisia eikä vain maksaa.

Tulehdukset ja rakenteelliset sairaudet

Osa munuaissairauksista ei liity suoraan vajaatoimintaan vaan munuaisen rakenteeseen tai äkilliseen tulehdukseen. Munuaistulehdus (pyelonefriitti) on bakteerin aiheuttama infektio, joka näkyy kuumeena ja kylkikipuna ja vaatii antibioottihoitoa – se on eri asia kuin munuaiskerästulehdus (glomerulonefriitti), joka ei ole infektio vaan munuaiskeräsiin kohdistuva tulehdustila ja voi pitkittyessään johtaa vajaatoimintaan, toisin kuin tavallinen bakteeri-infektio. Polykystinen munuaistauti on perinnöllinen sairaus, jossa munuaisiin muodostuu vähitellen nestetäytteisiä kystia; yleisin aikuisiän muoto periytyy niin, että sairastuneen vanhemman lapsella on 50 %:n riski periä tauti. Munuaiskivet syntyvät, kun virtsan mineraalit kiteytyvät, ja aiheuttavat tyypillisesti äkillisen, aaltoilevan kivun kyljessä; riittävä nesteen juonti on tärkein ennaltaehkäisykeino. Munuaissyöpä löytyy usein sattumalta muun kuvantamistutkimuksen yhteydessä, koska se ei aina oireile varhaisessa vaiheessa – tuolloin ennuste on huomattavasti parempi kuin oireisena löytyneessä taudissa, jossa tyypillisimmät merkit ovat verta virtsassa ja kylkikipu. Suomessa todetaan vuosittain runsaat tuhat uutta munuaissyöpätapausta, ja vahvin yksittäinen riskitekijä on tupakointi. Leikkaus on ainoa parantava hoito, ja pienet, sattumalta löydetyt kasvaimet voidaan usein poistaa säästäen loppu munuaisesta.

Polykystisestä munuaistaudista on myös harvinaisempi, jo raskaudenaikana tai varhaislapsuudessa ilmenevä muoto, joka periytyy vain, jos molemmilta vanhemmilta on saatu geenivirhe; kumpikin muoto voi aiheuttaa kystia myös maksaan munuaisten lisäksi.

Milloin oire kannattaa tarkistaa?

Moni munuaisperäinen oire on epäspesifinen, minkä vuoksi osa sivuista keskittyy erottamaan sen muista mahdollisista syistä. Munuaiskipu vai selkäkipu auttaa paikantamaan, kummasta on kyse: munuaisperäinen kipu on tyypillisesti aaltoilevaa eikä riipu liikkeestä, kun taas lihasperäinen selkäkipu pahenee tietyissä asennoissa. Vaahtoava virtsa voi kertoa virtsaan erittyvästä valkuaisesta, verta virtsassa vaatii aina lääkärin arvion vaikka useimmiten taustalla on jokin hyvänlaatuinen syy, ja virtsan värin muutokset sekä virtsan haju käsittelevät kukin yhtä havaintoa ja sen tavallisimpia selityksiä – usein kyse on yksinkertaisesti liian vähäisestä nesteen juonnista.

Hakeudu päivystykseen, jos virtsa on selvästi verestä punaista, kylkikipuun liittyy korkea kuume, tai et pysty virtsaamaan lainkaan.

Jos kädessäsi on jo tuore laboratoriovastaus, nopein tapa tulkita sitä on munuaisarvot -sivun taulukko. Pidemmälle edenneen vajaatoiminnan hoitovaihtoehdoista, myös munuaisensiirrosta, kerrotaan Dialyysi- ja Elinsiirrot-osioissa.

Miten munuaisten toimintaa tuetaan arjessa?

Toisin kuin osa markkinoinnissa väitetään, terveet munuaiset eivät kaipaa erillistä “puhdistusta” – ne suodattavat verta jatkuvasti ilman teetä, yrttiä tai lisäravinnetta, jonka väitettäisiin tehostavan työtä. Munuaisten puhdistus -sivu käy läpi, mikä tässä väitteessä pitää paikkansa ja mikä ei. Se, mikä todella tukee munuaisten toimintaa pitkällä aikavälillä, on riittävä nesteen juonti, verenpaineen hoito sekä suolan ja eläinproteiinin kohtuullinen käyttö – samat perusasiat, joilla myös munuaiskiviä ja vajaatoiminnan etenemistä ehkäistään. Näihin ja muihin arjen kysymyksiin, kuten ruokavalioon ja liikuntaan, palataan tarkemmin Eläminen sairauden kanssa -osiossa, jossa myös munuaisruokavalio ja ruoka-ainetaulukko käydään läpi yksityiskohtaisemmin.