U-Krea

Mitä U-Krea mittaa?

Virtsan kreatiniini kertoo, kuinka paljon kreatiniinia munuaiset ovat sillä hetkellä erittäneet virtsaan. Koska kertavirtsanäytteen pitoisuus vaihtelee sen mukaan, kuinka laimeaa tai väkevää virtsa on - eli kuinka paljon on juotu ja hikoiltu - pelkkä pitoisuus ei kerro luotettavasti mitään yksinään. Sen sijaan virtsan kreatiniinin erittyminen ei riipu virtsan määrästä vaan lihasmassan suuruudesta, ja myös lihapitoiset ateriat ja fyysinen rasitus voivat lisätä sen erittymistä ohimenevästi. Tämä on sama periaate kuin veren P-Krean kohdalla: mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän kreatiniinia syntyy ja lopulta erittyy virtsaan.

Onko U-Krealle viitearvoja?

Kertavirtsasta mitatulle kreatiniinille ei ole olemassa omaa viitearvoa - tulos ilmoitetaan yksikössä millimoolia litrassa, mutta sitä ei verrata mihinkään kiinteään ala- tai ylärajaan. Tarkempaa, viitearvollista tietoa saadaan vuorokausivirtsanäytteestä, jossa kerätään koko vuorokauden virtsa talteen ja mitataan sen kokonaismäärä ja keräyksen tarkka aloitus- ja lopetusaika. Vuorokausikeräystä käytetään silloin, kun tarvitaan täsmällisempää tietoa esimerkiksi munuaisten kokonaiserityksestä, eikä pelkkä kertanäyte riitä.

Vuorokausikeräyksessä olennaista on kirjata näytepurkkiin keräyksen aloitus- ja lopetusajankohta minuutin tarkkuudella sekä koko keräysjakson virtsan kokonaismäärä. Näiden tietojen avulla tulos voidaan laskea koko vuorokauden erityksenä, mikä tekee siitä huomattavasti tarkemman kuin yksittäisen hetken pitoisuus.

Miksi kreatiniinia käytetään juuri vertailulukuna

Koska kertavirtsan laimeus vaihtelee, muiden aineiden - kuten albumiinin tai proteiinin - pitoisuutta ei yleensä ilmoiteta sellaisenaan, vaan suhteessa samasta näytteestä mitattuun kreatiniiniin. Tästä syntyvät esimerkiksi virtsan albumiini-kreatiniinisuhde (uACR): kun albumiinin määrä jaetaan kreatiniinin määrällä, laimeuden vaikutus kumoutuu, ja tulos on vertailukelpoinen näytteestä toiseen ilman koko vuorokauden virtsan keräämistä. U-Krea toimii siis useimmiten nimittäjänä muille mittauksille, ei itsenäisenä tuloksena - tämä on syy, miksi se harvoin näkyy omana, erillisenä huolenaiheena laboratoriotuloksissa.

Ero U-Krean ja P-Krean välillä

P-Krea mitataan verestä ja kertoo, kuinka hyvin munuaiset juuri nyt suodattavat verta - se on perusta myös eGFR:n laskemiselle. U-Krea taas mitataan virtsasta ja kuvaa lähinnä sitä, kuinka paljon kreatiniinia on erittynyt tietyn ajan kuluessa. Vuorokausikeräyksessä U-Krean avulla voidaan myös tarkistaa, onko näyte kerätty kokonaan ja oikein, koska erityksen pitäisi vastata suunnilleen sitä, mitä henkilön lihasmassan perusteella voisi odottaa. U-Krea ei siis korvaa P-Kreaa tai eGFR:ää munuaisten toiminnan arvioinnissa, vaan täydentää niitä eri näkökulmasta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos haluat tietää, miten munuaisesi juuri nyt suodattavat verta, oikea arvo on P-Krea ja siitä laskettu eGFR - ei U-Krea. U-Krea nousee esiin lähinnä silloin, kun tehdään vuorokausikeräys tai kun jokin muu aine, kuten albumiini, halutaan ilmoittaa suhteessa siihen.

Näytteenotto

Kertavirtsanäyte on nopea antaa eikä vaadi erityisiä valmisteluja. Vuorokausikeräys puolestaan edellyttää tarkkuutta: koko vuorokauden virtsa kerätään samaan astiaan, ja keräyksen aloitus- ja lopetusaika kirjataan tarkasti. Koska lihapitoiset ateriat ja kova fyysinen rasitus voivat lisätä kreatiniinin erittymistä ohimenevästi, näitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää juuri ennen keräystä tai sen aikana, jos tavoitteena on mahdollisimman tarkka perustaso.