Hemodialyysi

Kuinka usein hemodialyysi tehdään?

Yleisin rytmi on kolme hoitokertaa viikossa, esimerkiksi joka toinen päivä. Väli kahden peräkkäisen hoitopäivän välillä pyritään pitämään mahdollisimman tasaisena, jotta kuona-aineet ja neste eivät ehdi kertyä elimistöön liikaa yhden hoitokerran ja seuraavan välillä. Hoitopäivät sovitaan yhdessä hoitoyksikön kanssa, ja ne toistuvat samoina viikonpäivinä, mikä helpottaa muun arjen suunnittelua etukäteen.

Hoitotiheys ja hoitokerran pituus eivät ole kaikille täysin samat: ne sovitetaan yksilöllisesti sen mukaan, kuinka paljon omaa munuaisten toimintaa on jäljellä, kuinka paljon kehoon kertyy nestettä hoitojen välillä ja miten hoito muuten sujuu. Perusrunkona pysyy kuitenkin kolme kertaa viikossa toistuva hoito, ellei toisin sovita esimerkiksi kotidialyysin yhteydessä. Hoitava lääkäri seuraa säännöllisesti laboratorioarvoja ja vointia ja voi tarvittaessa muuttaa hoidon tiheyttä tai kestoa.

Kuinka kauan yksi hoitokerta kestää?

Yksi hoitokerta kestää tavallisesti 4–5 tuntia. Aika kuluu koneen ääressä paikallaan istuen tai puoli-istuvassa asennossa, joten moni ottaa mukaan tekemistä: lukemista, kuulokkeet, kannettavan tietokoneen tai käsityön. Hoitopaikkoja on kolmenlaisia:

Omatoimi- ja satelliittiyksiköissä potilas osallistuu itse osaan hoidosta, esimerkiksi neulojen asettamiseen ja koneen käynnistämiseen, mikä sopii niille, jotka haluavat olla hoidossa aktiivisemmin mukana ilman että hoito siirtyy kokonaan kotiin. Sopivan hoitopaikan valintaan vaikuttavat oma vointi, asuinpaikka ja se, kuinka paljon haluaa osallistua hoidon käytännön toteutukseen.

Miten hoitokerta etenee?

1. Saavut hoitoyksikköön sovittuna ajankohtana ja vointisi käydään lyhyesti läpi hoitohenkilökunnan kanssa.
2. Letkut liitetään verisuoniyhteyteen, tavallisimmin AV-fisteliin.
3. Veri alkaa kiertää dialyysikoneen kautta: se kulkee suodattimessa eli dialysaattorissa ja palaa puhdistuneena elimistöön.
4. Hoidon aikana konetta ja vointia seurataan koko ajan; tänä aikana voi levätä, lukea tai tehdä muuta istuen sujuvaa puuhaa.
5. Hoidon päätyttyä letkut irrotetaan ja pistokohtaa painetaan, kunnes vuoto on tyrehtynyt.

Mikä on dialysaattori?

Dialysaattori on dialyysikoneen suodatin – eräänlainen keinomunuainen. Veri kulkee suodattimen toisella puolella ja dialyysineste toisella; niitä erottaa puoliläpäisevä kalvo, jonka läpi kuona-aineet ja ylimääräinen neste siirtyvät verestä dialyysinesteeseen. Kone valvoo koko ajan hoidon etenemistä, verenkierron painetta ja poistetun nesteen määrää, ja hälyttää henkilökuntaa, jos jokin arvo poikkeaa totutusta.

Miksi hoito kestää juuri tunteja, ei minuutteja?

Terveet munuaiset puhdistavat verta jatkuvasti, vuorokauden ympäri. Dialyysikone tekee saman työn muutamassa tunnissa muutaman kerran viikossa, joten yhden hoitokerran aikana on saatava poistetuksi useiden päivien aikana kertyneet kuona-aineet ja ylimääräinen neste. Tästä syystä hoitokerran pituudesta ei voi tinkiä paljon: liian lyhyt hoito ei ehtisi puhdistaa verta riittävästi, vaikka kone toimisikin muuten moitteettomasti.

Mitä hoitokerralle kannattaa varata mukaan?

Koska hoitokerta kestää useita tunteja paikallaan, moni ottaa mukaan omia tarpeitaan varten esimerkiksi peiton tai tyynyn mukavuutta varten, kirjan tai kuulokkeet ajanvietteeksi ja pientä syötävää tai juotavaa, mikäli hoitoyksikkö sen sallii. Mukavat, väljät vaatteet helpottavat verisuoniyhteyden käsittelyä ja tekevät pitkästä hoitokerrasta miellyttävämmän.

Mitä hemodialyysi vaatii?

Hemodialyysi edellyttää toimivan verisuoniyhteyden, jonka kautta koneeseen saadaan riittävä verenvirtaus. Yleisin ratkaisu on kirurgisesti tehty AV-fisteli, joka valmistellaan hyvissä ajoin ennen hoidon suunniteltua aloitusta, jotta se ehtii kypsyä käyttökuntoon. Fistelin päivittäinen tarkkailu ja hoito on osa hemodialyysipotilaan arkea myös hoitokertojen välillä.

Hoitokertojen välillä kannattaa noudattaa dialyysille sovitettua ruokavaliota, koska syöty suola ja juotu neste vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon nestettä ja kuona-aineita ehtii kertyä seuraavaan hoitokertaan mennessä. Mitä tasaisemmin ruokavaliota ja nesterajoitusta noudattaa, sitä tasaisempaa hoito yleensä on.

Vaihtoehtoja hemodialyysille

Vaihtoehtona hoitoyksikössä tehtävälle hemodialyysille on tehdä sama hoito kotona, jolloin aikataulu on joustavampi ja hoitokerrat voivat olla lyhyempiä mutta useammin toistuvia. Toinen vaihtoehto on vatsakalvodialyysi, jossa puhdistus tapahtuu koneen sijaan kehon omaa vatsakalvoa hyödyntäen ilman koneeseen kiinnittymistä hoitoyksikössä. Sitä, millaiseksi arki hoitojen rinnalla muodostuu hoitomuodosta riippumatta, käsitellään sivulla dialyysipotilaan arki.

Mikä muuttuu hoidon alkaessa?

Kun hemodialyysi aloitetaan, arkeen tulee kaksi uutta vakiota: hoitopäivät ja niiden ympärille sovitettu ruokavalio ja nesterajoitus. Moni huomaa, että olo helpottuu selvästi jo ensimmäisten hoitokertojen jälkeen, kun kuona-aineet eivät pääse kertymään elimistöön yhtä paljon kuin ennen hoidon aloitusta. Samalla arki alkaa muotoutua hoitopäivien ja vapaiden päivien ympärille, mitä käsitellään tarkemmin sivulla dialyysipotilaan arki.

Miksi hoitoon kannattaa suhtautua rutiinina

Koska hemodialyysi toistuu viikosta toiseen samana rytminä, moni kokee helpottavaksi, kun hoitopäivät ja niiden ympärillä oleva arki löytävät oman kaavansa. Säännöllisyys ei ole vain hoidon tehon kannalta tärkeää – se tekee myös arjen suunnittelusta ennakoitavampaa, kun tietää etukäteen, mille päiville hoito ja lepo ajoittuvat ja mille päiville jää tilaa muulle elämälle.